Pääsiäisyön saarna 30.3.2024
Kuva Gerd Altmann Pixabaystä
Yliopiston professori kysyi kerran oppilailtaan kysymyksen:
"Onko kaikki se, mitä on olemassa, Jumalan luomaa?"
Yksi opiskelijoista vastasi itsevarmana:
”Kyllä, kaikki on Jumalan luomaa.”
”Eli onko Jumala luonut kaiken?” professori tarkisti.
”Kyllä, opettaja.” vastasi opiskelija.
”Jos Jumala on luonut kaiken”, professori jatkoi, ”silloin Jumala on luonut myös pahan, koska paha on olemassa. Ja sen periaatteen mukaan, että meidän tekomme määrittelevät meidät itsemme, Jumala on silloin paha.”
Opiskelija hiljeni kuultuaan tämän vastaväitteen.
Professori oli tyytyväinen itseensä.
Hän kehuskeli opiskelijoiden edessä, kuinka oli jälleen kerran todistanut, että usko Jumalaan on pelkkää satua ja pötypuhetta.
Mutta sitten eräs toinen opiskelija nosti kätensä ja sanoi:
”Professori, saanko kysyä teiltä kysymyksen?”
”Tottakai”, vastasi professori.
Opiskelija nousi seisomaan ja kysyi:
”Onko kylmää olemassa?”
”Mikä kysymys tuo nyt on, tietenkin se on olemassa. Eikö sinulla ole koskaan ollut kylmä?” totesi professori.
Muut opiskelijat nauroivat nuoren miehen kysymykselle.
Mutta nuorukainen vastasi:
”Itseasiassa, opettaja, kylmää ei ole olemassa. Fysiikan lakien mukaan se, mitä pidämme kylmänä, on oikeastaan vain lämmön puutetta. Ihmistä tai asiaa voi tutkia sen perusteella, onko sillä tai johtaako se energiaa. Absoluuttisessa nollapisteessä eli -273 asteessa Celsiusta on lämpö täysin nollassa ja aivan täydellisesti poissa. Tuossa lämpötilassa, -273, kaikesta aineesta tulee reaktiokyvytöntä. Kylmää ei ole olemassa. Me olemme vain keksineet tämän sanan kuvaamaan, mitä tunnemme silloin, kun lämpö on poissa.”
Opiskelija jatkoi vielä:
”Professori, onko pimeää olemassa?”
”Tietenkin on”, vastasi opettaja.
”Olette jälleen väärässä. Pimeää ei myöskään ole olemassa. Pimeä on itseasiassa vain valon poissaoloa. Me voimme tutkia valoa, mutta emme pimeää. Voimme käyttää Newtonin prismaa ja taittaa sillä valkoisen valon eri väreiksi ja tutkia kunkin värin omia aaltopituuksia. Mutta me emme voi mitata pimeyttä. Yksikin valonsäde voi rikkoa pimeän maailman ja valaista sen. Kuinka voit edes kertoa, kuinka pimeä jokin tila tai avaruus on? Sen sijaan voit mitata ja kertoa, paljonko siellä on valoa, eikö niin. Pimeys on sana, jota ihmiset käyttävät kuvatakseen, mitä tapahtuu silloin, kun valo on poissa.”
Ja vielä lopuksi nuori mies kysyi professorilta:
”Opettaja, onko pahaa olemassa?”
”Tietysti, kuten sanoin aiemmin. Me näemme pahan joka päivä. On julmuutta, kaikenlaisia rikoksia ja väkivaltaa kaikkialla maailmassa. Nämä ovat vain esimerkkejä pahuudesta ja ilmentävät sitä, että paha on olemassa.”
Mutta tähän nuori opiskelija vastasi:
”Opettaja, pahaa ei ole olemassa, ainakaan periaatteessa. Pahuus on yksinkertaisesti Jumalan poissaoloa. Se on kuten pimeys tai kylmyys, ihmisen keksimä sana, jolla kuvata Jumalan tai hyvän poissaoloa. Jumala ei luonut pahaa. Paha ei ole kuin usko tai rakkaus, jotka ovat olemassa, kuten valo ja lämpö. Pahuus on seurausta jumalallisen rakkauden poissaolosta ihmissydämessä. Se on sellaista kylmyyttä, joka syntyy, kun ei ole lämpöä, tai sellaista pimeyttä, joka tulee, kun ei ole valoa.”
Tuon opiskelijan nimi oli Albert Einstein.
+++
Einstein, yksi ihmismielen suurista jättiläisistä ja historian vaikuttavimmista tieteentekijöistä luotti fysiikan lakeihin. Mutta hän uskoi myös Jumalaan, kaiken Luojana ja kaiken hyvän lähteenä.
Fysiikan lakien mukaan Jeesuksen ei olisi pitänyt voida nousta kuolleista. Ei ihme, että naiset lähtivät haudalta järkytyksestä vapisten. He pelkäsivät, sillä oli tapahtunut jotain, mikä järisytti kaikkea sitä, minkä he ja jonka ehkä myös me, pidämme mahdollisena. Tuona pääsiäisyönä ei siirrytty vain kesäaikaan, vaan silloin siirryttiin johonkin aivan uuteen aikaan.
Kuoleman valta murtui. Elämä voitti. Paha sai palkkansa. Jumalan voima teki mahdottomasta mahdollista.
Mekin olemme saaneet täällä etenevän kevään aikana huomata, miten valo voittaa. Aurinko on muistuttanut itsestään jälleen. Se on sulattanut kinoksia ja antanut energiaa, auttanut jaksamaan paremmin, kun aamut ja illat eivät ole enää niin pimeitä.
Pimeä on vain valon puutetta. Kylmä on vain lämmön puutetta. Pahuus on vain Jumalan rakkauden puutetta ihmissydämessä.
Jos näin on, kuten Einstein sanoi, pääsiäinen voi tänäkin vuonna olla mahdollisuus saada lisää valoa kaikkeen siihen, mikä elämässä näyttää pimeältä, ankealta, synkältä, väsähtäneeltä. Pääsiäinen voi olla mahdollisuus saada lisää lämpöä kaikkeen siihen, mikä omassa elämässä tuntuu olevan jäässä tai lukossa, kohmeessa tai vailla yhteyttä, kosketusta, läheisyyttä. Ja pääsiäinen voi olla mahdollisuus saada lisää hyvyyttä, rakkautta, Jumalan läsnäoloa, kaikkeen siihen, mikä on ehkä vienyt etäälle, jättänyt katkeraksi, pistänyt pyörimään samojen vihaisten ajatusten kanssa. Kaikkeen siihen, mikä elämässä kiertyy pettymysten, pelkojen, surun tai syyllisyyden ympärille, eikä oikein päästä otteestaan.
Pääsiäinen voi päästää. Pääsiäinen voi päästää vapaaksi. Se voi vastata kaipaukseemme, kysymyksiimme, kipuihimme. Se kuulee avuttomuutemme, kun huokaamme haudalle kulkevien naisten tavoin elämämme erämaassa: ”Kuka auttaisi meitä?”
Pääsiäinen lähettää luoksemme viestin. Viestissä sanotaan, että ”Jumalalle kaikki on mahdollista. Älä pelkää. Hänellä on valta ja voima tehdä uudeksi kaikki se, mihin ehkä tarvitset muutosta. Hänellä on voima herättää eloon kaikki se, mikä oli jo kuollut. Hänellä on valta vapauttaa kaikesta siitä, mikä yrittää väkisin pitää kahleissaan.
Jumalan voimasta pääsiäinen päästää meidät vapaaksi synnin vallasta, pahan vallasta, kuoleman vallasta. Kaikesta siitä, miten nuo vallat elämäämme riivaavat ja kutistavat. Jumalan voimasta pääsiäinen voi antaa tilalle valon, lämmön ja rakkauden ja tehdä elämästämme täydempää, antaa meille sen, mitä puuttuu ja mitä olemme vailla.
Kuka auttaisi meitä? Nuorukaisen vastaus haudalla kuului: ”Nasaretilainen oli ristiinnaulittu. Mutta hän on noussut kuolleista.” Nuorukaisen vastaus professorin edessä kuului: ”Ei pahuutta ole olemassa. On vain Jumalan poissaoloa ja ihmissydän, joka eivät saa tuntea Jumalan rakkauden valoa, lämpöä ja hyvyyttä.”
Usko ylösnousemukseen voi antaa tällaisen kosketuksen. Ja Jumala tahtoo sitä uskoa meissä synnyttää ja vahvistaa. Raamatun lupausten kautta. Rukousten kautta. Ehtoollisen kautta. Ja sen yhteyden kautta, että me kokoonnumme yhteen juhlimaan, jakamaan ja elämään uskoa todeksi.
Kastettuina me olemme yhteydessä toisiimme ja yhteydessä Ylösnousseeseen. Kastettuina me saamme olla kuitenkin myös opiskelijoita, jotka vasta tutkivat ja kyselevät, mistä tässä on kyse. Naiset pelkäsivät, koska he eivät heti ymmärtäneet, mitä tämä tarkoittaa. Ehkä pelkokin on rakkauden puutetta. Kun saa olla sellaisessa yhteisössä tai ilmapiirissä, jossa hyväksytään ja sallitaan epävarmuus, kysymykset ja epäilytkin, siellä pelko väistyy ja luottamus tulee tilalle. Uskallan etsiä ja ajatella, mitä tämä kaikki tarkoittaa, mitä pääsiäisen sanoma minulle merkitsee.
Antakoon pääsiäisen valo sinulle ja minulle rohkeutta rakentaa sellaista yhteyttä omassa elämänpiirissämme. Aamen.
Kommentit