Saarna 10.8.2025 Totuus ja harha
Job. 28:7-15,23-28; 1. Joh. 4:1-6; Matt. 7:15-23
Virsi 484, Totuuden Henki, on laitettu virsikirjassa luokkaan ”Koulu ja opiskelu”. Siinä on hyviä rukouksia ja pyyntöjä oppilaille ja opettajille lukuvuoden alussa ja sen aikana. Koulussa opetellaan tärkeitä taitoja elämää varten, mm. erottamaan oikea tieto väärästä tiedosta. Opetellaan ajattelemaan itse, jotta voisi tehdä elämässä oikeita valintoja.
Eikä se oppiminen jää koulunpenkille. Koko elämä on oppimista ja kasvua. Siksi on mahtavaa, että Totuuden Henki johtaa meitä etsiessämme ja kulkiessamme elämän teitä. Hän ohjaa työtämme ja tekemisiämme, hän siunaa tietomme ja ymmärryksemme. Auttaa näkemään Luojan käsialan elämämme asioissa. Ja johdattaa rakkauden tuojan, Kristuksen luokse.
Ja se on hyvä. Sillä juuri Kristus on tiemme, valo sydäntemme, toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Kun joudumme risteykseen tällä elämän koulutiellä, valintojen eteen ja kyselemme oikeaa ja väärää, yritämme erottaa totuuden harhasta, tarvitsemme paitsi omia ajatuksiamme, omaa järkeämme, myös Jumalan viisautta ja Jeesuksen neuvoja. Armosi, Jeesus, anna voimaksemme, uudista meidät.
Päivän raamatuntekstit varoittavat meitä kuuntelemasta vääriä neuvoja tai vääriä neuvojia ja luottamasta valheeseen ja valehtelijoihin. ”Varokaa vääriä profeettoja. Älkää uskoko kaikkia henkiä.”
Jeesus sanoo, että hedelmistään puu tunnetaan. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, väärät profeetat ja valheen opettajat kelvottomia. Ulkokuori voi hämätä, kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Koulun opetuksetkin laitetaan toteen ja testataan sitten arkielämässä. Elämässä on väliä sillä, mitä on oppinut, mutta oppimiseen vaikuttaa myös se, kuka on opettanut.
Viime aikoina on puhuttu paljon tekoälystä. Tekoälyn mahdollisuuksista mutta myös huolista, joita se on tuonut mukanaan. Aivan kaikkea tekoälyyn liittyvään ei ymmärrys vielä aivan yllä. Helsingin Sanomat kirjoitti viikolla tekoälystä ja sen aiheuttamista ongelmista lukio-opinnoissa. Opiskelijat käyttävät paljon tekoälyä opiskelussaan, vaikka se ei edistäisi oppimista. Tekoälyn hyödyntämiseen tarvittaisiin ennen muuta kykyä käyttää sitä kriittisesti. Ja tuota kykyä ei lukiolaisilla vielä ole. Tärkeämpää kuin luottaa sokeasti tekoälyn vastauksiin, on lehtijutussa haastatellun opettajan mielestä kyky ajatella ja argumentoida itse.
Ehkä Jobin kirjassa ollaan jotenkin lähellä samoja teemoja, kun siellä pohditaan, mistä viisaus löytyy ja missä asuu ymmärrys. Job nostaa kädet pystyyn ja päätyy toteamaan, että ”Ihminen ei löydä tietä sen luokse, tästä maailmasta sitä ei voi löytää.” Vaan ”Jumala yksin”, ei siis tekoäly, ”tuntee tien viisauden luo. Hän yksin tietää, missä se asuu.”
Ja lopuksi sanotaan, että ”Viisautta on Herran pelko, ymmärrystä se, että karttaa pahaa.”
Viisautta on Herran pelko. Siis se, että kunnioittaa Jumalaa. Asettaa oman elämänsä Jumalan suuruuden mittasuhteisiin. Viisautta on, että uskoo Jumalaan, näkee kaikessa hänen käsialansa ja kättensä jäljen, ja että rakastaa häntä koko voimallaan ja koko ymmärryksellään, koko sielustaan ja koko sydämellään. Viisaus on Jumalan palveluksessa. Viisasta on, jos osaa tai yrittää elää Jumalan tahdon mukaan.
Siksi ymmärrystä on se, että karttaa pahaa. Että osaisi elää hyvän puolella. Valita vaikeissa tilanteissa hyvä, vaikka paha houkuttelisi. Tehdä oikein, vaikka väärin tekeminen olisi helpompaa ja jossain tilanteessa näennäisesti hyödyllisempi ratkaisu.
Tekoäly antaa vastaukset helposti ja käden käänteessä. Mutta elämä opettaa asioita usein vaikeimman kautta. Koettelemuksissa oppii enemmän kuin ilman haastetta. Oppiminen voi olla hidas prosessi. Viisaus tarvitsee aikaa. Ymmärrys tarvitsee perspektiiviä. Kasvu tarvitsee joskus kipua. Ehkä myös hengellinen kasvu, kasvu kristittynä, Jeesuksen seuraajana ja Jumalan palveluksessa.
Johanneksen kirje neuvoo, että ”jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen on Jumalasta” mutta ”yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta”. Tekoälyjen ja loputtomien hyvää elämänlaatua, menestystä ja vaikkapa viisautta myyvien neuvojien maailmassa Jeesus on hyvä mittari, kun miettii, mitä kuunnella ja kenen neuvoista ottaa oppia. Kristus on tiemme, valo sydäntemme, toivomme ainut, pyhä totuutemme. Hän on uskomme lähde ja päämäärä, hän on sekä opetuksen sisältö että myös paras opettaja.
Päivän evankeliumi löytyy Jeesuksen vuorisaarnasta, johon on koottu useita hänen opetuksiaan ja puheitaan. Evankeliumien kertomuksista voidaan lukea, kuinka hänen opetuksensa todella tuottaa hyvää hedelmää. Hän todellakin muuttaa ihmisten elämän suunnan. Hänen neuvojaan kannatti ja kannattaa kuunnella. Juuri häntä on elämän koulutiellä viisasta seurata. Lukea Raamatusta, mitä Jeesus opetti. Rukoilla Totuuden Henkeä auttamaan, jotta myös ymmärtäisi, mitä Jeesus opetuksellaan tarkoitti. Mitä ne neuvot ja elämänohjeet voisivat merkitä omassa elämässä, omissa valinnoissa ja tienristeyksissä.
En tiedä, oletko miettinyt tätä, mutta kun Jeesushan opetti tosi paljon. Tutkijoiden mukaan Jeesuksen julkinen toiminta kesti noin kolme vuotta. Kolme vuotta opetuslapset kulkivat Jeesuksen matkassa ja kuuntelivat Jeesuksen opetuksia. He elivät ja viettivät aikaa yhdessä hyvin läheisesti. Mutta silti monen monta kertaa evankeliumeissa käy ilmi, että eivät nuo oppilaat ymmärtäneet kovinkaan paljon siitä, mitä Jeesus opetti ja tarkoitti.
En tiedä, voiko noita kolmea vuotta Jeesuksen seurassa verrata pienten koululaisten alkuopetukseen, siis eskariin ja kahteen ensimmäiseen kouluvuoteen vai sitten lukiolaisten kolmeen lukuvuoteen, mutta eivät opetuslapset tainneet valmiiksi kasvaa noiden vuosien aikana. Korkeintaan alkuun pääsivät. Vaikka Jeesus kuinka väänsi rautalangasta, olivat oppilaat suu auki ja kysyivät toistuvasti, mitä tämä oikein tarkoittaa. Mikä on vertausten tarkoitus? Millainen se Jeesuksen opettama Jumalan valtakunta oikein on? Ja hyvä esimerkki on siinäkin, miten Jeesus monta kertaa kertoo, että hänen on Jerusalemissa annettava henkensä ja että hän tulee nousemaan kuolleista. Mutta kun se sitten tapahtuu, eivät opetuslapset voi käsittää tai uskoa, miten näin saattoi käydä.
Se on toisaalta lohdullista. Että mekin saamme oppia ja kasvaa läpi elämän. Kolme vuotta tai mikään muukaan ei ole mikään raja, jossa tullaan valmiiksi Jeesuksen seuraajana. Kun Jeesus opetti, opetuslapset tarvitsivat toistoja ja varmaan myös epäonnistumisia. He niin kuin me, oppivat virheistä, haasteista ja vastoinkäymisistä. Ehkä läksyt on vain tehtävä uudestaan ja uudestaan, jotta menisi tarpeeksi oikein. Ehkä joskus on astuttava harhaan, jotta tajuaa sitten palata oikealle tielle.
Sillä vaikka meille kuinka selkein ohjein opastettaisiin, että ei kannata astua harhaan, tai vaikka tekoäly antaisi yksiselitteiset neuvot, miten pysyä oikealla tiellä, ehkä on niin että vasta se oma kokemus harhaan astumisesta, vasta oma tunne virheen tekemisestä, vasta omakohtainen ajatusten läpikäyminen, sen oman ajattelun ajattelu, saa aikaan oppimista ja oivaltamista siitä, että niinpä, ei tosiaan olisi pitänyt luottaa valheisiin tai kääntyä risteyksessä väärään suuntaan. Yritys ja erehdys ovat kasvumme ainekset. Oppiminen on elinikäinen prosessi.
Asioiden oppiminen tapahtuu aivoissa. Aiemmin ajateltiin, että sitten kun aivot ovat täysin kehittyneet, niin ne eivät enää uusiutuisi. Mutta viime vuosien tutkimukset todistavat, että näin ei ole. Vaan että aivoissa tapahtuu uusiutumista läpi elämän. Uusia soluja syntyy. Ajatusten radat voivat muuttua. Ihminen saa uusia ajatuksia, voi saada parempia ajatuksia, ja kykenee oppimaan uutta. Uuden oppiminen on mahdollista koko elämän pituisella koulutiellä.
Totuuden Henki, kaikessa ja koko elämän ajan näytä käsiala Luojan. Ehkäpä Luojan kätten jälki näkyy meissä siinä, kuinka hän on tehnyt meistä myös uusiutuvia, mahdollisia uudistumaan. Ja että me kykenemme oppimaan uutta paitsi aivoilla ja fysiologisesti, myös hengellisesti, sielun tasolla. Armosi, Jeesus, anna voimaksemme, uudista meidät.
Siksi tähän lopuksi armon vakuutus sinulle koulutoverini:
Jeesuksen armo uudistaa, vaikka tuntuisi, että on niin kiinni vanhassa, ettei irti pääse.
Jeesuksen armo nostaa takaisin oikealle tielle, vaikka kokisi, että on niin eksynyt ja hukassa, ettei voi enää löytää tai tulla löydetyksi.
Jeesuksen armo antaa mahdollisuuden oppia luottamaan hänen sanoihinsa ja opetuksiinsa, vaikka olisi lukenut tai kuullut samat tarinat monta kertaa niitä tajuamatta.
Jeesuksen armo on paras eväs, mitä elämän koulutiellä voi reppuunsa pakata.
Koska juuri Jeesus kaikkien filosofien, opettajien, nerojen ja muiden merkkihenkilöiden ja vieläpä tekoälyjen joukosta on tie, totuus ja elämä.
Hän on tie, jota seuraamalla pysyy oikealla reitillä, armon jalanjäljissä.
Hän on totuus, joka ei muutu. Hänen opetuksensa kestävät, kun mielipiteet vaihtelevat. Hänen totuutensa ja hänen rakkautensa kestää, vaikka meillä kestäisi sen oppimisessa koko ikämme.
Ja hän on elämä, yltäkylläinen, ikuinen, uutta luova elämä, josta mitään ei puutu, elämä, joka johtaa Isän kotiin, taivaaseen, jossa tietomme ei ole enää vajavaista vaan näemme omin silmin kasvoista kasvoihin viisauden lähteen ja armon avaruuden, joka ylittää kaiken ymmärryksemme.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa, anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa, voittamaan auta. Aamen.
Kommentit