sunnuntai 25. tammikuuta 2009

krääsää 2

tein ekskursion kellariin. teen niitä useimmiten varsin vastentahtoisesti. häkkivarasto on niin täynnä, että sieltä oikean laatikon löytämiseen pitää purkaa puolet ulos. ahdasta tulee. ahdistaa.

kellarista kannoin ylös viisi laatikollista lasten vaatteita. rouva tarkastaa niitä läpi ja päivittää vaatekaappia. osa pienistä menee ystävättären vauvalle. kannustin pakkaamaan vaikka kokonaisen banaanilaatikon.

purkaessani puolia ulos siirtelin myös laatikoita, jotka on merkitty "kirppiskamoiksi". krääsän yksi hyvä ominaisuus on kierrätettävyys. helsingissä innostuin valtterin "tv:stä tuttu" kirppikselle 4-5 kertaa. käteen jäi muutama sata euroa ja laatikoittain tyhjää varastotilaa (jota ei kumma kyllä silmin näkynyt). ennen muuttoa tarve päästä turhasta eroon kasvoi epätoivoiseksi ja kannoin tavaraa myös roskikseen ja kierrätysasemalle. nyt tekisi mieli taas kirppikselle. ehkä keväällä ajelisi vallilaan ja viettäisi päivän entisessä elämässä.

krääsän toinen hyvä puoli on nostalginen. olen säilönyt ahtaassa varastossa vuosikausia yhtä ja samaa laatikkoa, jonka osuvassa maalarinteipissä lukee "villen rojuja". se sisältää pikkutavaroita, kirjeitä, kortteja, kaikenlaisia muistoja ajalta ennen helsinkiäkin. nuoruuden tavaroita. muistoja amerikan vuodelta, kuten megan stevensin maalauksen. krääsällä on arvonsa, jos se pysyy poissa jaloista ja jokapäiväisestä näkemisestä.

krääsää

lapsiperhe on pikkutavaroiden ja krääsän taikamaailma. niitä kertyy ihan itsestään. isovanhempien kantamina tuliaisina, sukulaisten kierrättäminä vanhoina leluina.

koska yritän aika ajoin nostaa päätäni valveutuneena vanhempana, ja koska tunnetusti ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel parantumiseen, julkaisen nyt listan yhdestä rajatusta krääsäpesäkkeessä yhden lapsiperheen ruokailutilassa.

sohvia on täytynyt jossain vaiheessa viihdyttää ruokapöydässä erinäisillä leluilla ja arkiesineillä, jotta ruokailusta tulisi jotain, minkä johdosta syöttötuoliin on kerääntynyt seuraava joukko tavaraa:

-syöttötuolin pehmuste (luonnollinen varuste)
-2x ruokalappu (joista kumpaakaan sohvi ei halua pitää yllään, mutta kuitenkin vielä luonnollinen osa varustusta)
-prinsessamuki
-leikkiastiaston metallinen soppakauha
-sählypallo
-peltinen nalle puh -purkki
-2x gideonien uusi testamentti ja psalmit
-tuttipullon pullo-osa
-8x muovista muumipiparkakkumuottia (keltainen ja sininen muumimamma, sininen niiskuneiti, keltainen ja punainen muumipappa, keltainen mörkö, vaaleansininen haisuli sekä punainen pikku myy)
-muovinen leikkipaprika

mainittakoon sivuhuomiona, että sohvi syö tuolissaan viisi kertaa päivässä. yhtä monta kertaa täytyy arsenaali kaivaa tuolista pöydälle ja ladata sitten tuoliin takaisin. useimmiten lattialta.

tiistai 13. tammikuuta 2009

haaste

elinan blogin elina haastoi minut. vastaan.

OLEN: isi ja pappi, myös hieman omapäinen, tunneihminen

TEEN: töitä orimattilan seurakunnassa. biisejä fiiliksen ja tarkoituksen mukaan.

OSAAN: vaikka mitä (mutta saunaa en välttämättä (o)saa syttymään). osaan kitaran, osaan kielen, osaan itkeä, hermostua ja naurattaa lapsiani.

KYTTÄÄN: sm-liigan, nhl:n ja valioliigan tuloksia.

SALAILEN: tunnuslukuja.

KÄYTÄN: kahvia.

OLEN HAKA: lykkäämään nukkumaanmenoa.

OLEN SURKEA: pitämään tavaroitani järjestyksessä tai edes laatimaan niille jonkinlaisen logistiikan.

OLEN PARHAIMMILLANI: iltaisin, ihmisten parissa, kun tiedän mitä teen.

TOIVEAMMATTINI: kirjailija, opettaja, pappi.

MIKÄ VIHANNES OLISIN: artisokka.

MINNE ET HALUAISI JOUTUA: sotaan.

MINNE HALUAISIT JOUTUA: lomalle.

MINKÄ MAALAISEKSI SINUA LUULLAAN ULKOMAILLA: pohjoismaalaiseksi.

MIKÄ OLIT EDELLISESSÄ ELÄMÄSSÄSI: tuskin olin. yhdessä elämässä on kyllä meille kylliksi.

MITEN HOROSKOOPPISI IHMISKUVAUS OSUU KOHDALLASI OIKEAAN: horoskooppi ei osu mihinkään.

IHANNEMIEHESI/NAISESI: nukkuu.

ENTÄ MITÄPÄ TEET SEURAAVAKSI: menen viereen.

MISSÄ MENEE RAJA: keskellä.

INTOHIMOSI: punaviini, pelit, tällä hetkellä sisustuslehdet.

OVATKO MATTI & MERVI YHDESSÄ JUURI NYT: ...

MAINITSE KOLME SUOMEN PARASTA PAIKKAA: pyhäjärven kirkonkylä, lamminaho, helsinki.

ERIKOISIN PAIKKA MISSÄ OLET NUKKUNUT: stanstedin lentokentällä

OLETKO KOSKAAN OLLUT ”HIRVEESSÄ JIIRISSÄ”: ei aavistustakaan tai olen

OLETKO KOSKAAN JOUTUNUT PULAAN: olen.

OLETKO ITSE TYYPILLINEN ALASI EDUSTAJA: en usko.

OLETKO TILANNUT MITÄÄN TV-SHOPISTA: en.

KUULUISIN/SUURIN JULKKIS JONKA OLET TAVANNUT: jorma uotinen.

TYPERIN ASIA JOSTA OLET KILPAILLUT: konttauksen mm (hopeaa ja pronssia).

PISIN MATKA JONKA OLET KÄVELLYT: karhunkierros.

MIHIN KUNINGASPERHEESEEN HALUAISIT KUULUA: vaikkapa espanjan.

TYPERIMMÄN NÄKÖINEN TRENDIVILLITYS, JONKA MUISTAT: olkatoppaukset.

KUINKA SYVÄLLÄ/ALHAALLA OLET KÄYNYT: ihan tarpeeksi syvällä. viime vuoden vauvankanssavalvomis-, työ- ja opiskeluputki vei melkein hadesiin.

KOSKA KÄVIT VIIMEKSI LENKILLÄ: viime lauantaina.

MITÄ ASENNEVAMMOJA SINULLA ON: EI MITÄÄN!

KEIHIN SUHTAUDUT ENNAKKOLUULOISESTI: ateisteihin.

ONKO TV-LUPA MAKSETTU: on.

MINKÄ MERKKISILLÄ AUTOILLA OLET AJANUT: toyota avensis ja corolla, bmw, ford escort, renault clio, skoda fabia, opel, chevrolet, dodge, volvo ja tietysti peugeot.

OLETKO KOSKAAN JOUTUNUT TOSITILANTEESEEN JA JOS NIIN MISSÄ: kaksi kertaa kätilöopiston synnytyssalissa.

MITÄ HALUAISIT TUNNUSTAA MUILLE TÄSSÄ JA NYT: ei ole papillakaan helppoa.

haastan perhekuvan, arto antturin ja tapaninaho.comin.

maanantai 5. tammikuuta 2009

isin poika

elämän arvaamattomuuden ansiosta, pelon ja huolen saattelemana, olen saanut viettää poikani kanssa nyt toista päivää yhteistä laatuaikaa kaksin. sohvilla todettiin keuhkokuume ja naisväki on ollut lauantai-illasta asti keskussairaalassa. kaikki on jo hyvin sekä tyttärellä että muulla perheellä. haemme heidät tänään kotiin. mutta säikäyttäähän tuo.

olenkin yrittänyt järjestää meille kahdenkeskisiä projekteja. saadakseni pojan huomaamaan, että hänellä on isäkin. molemmat lapset ovat viime aikoina olleet kovin äitinsä perään, mikä rasittaa molempia vanhempia omalla tavallaan. emme me ole täällä mitään ihmeellistä tehneet. olleet vain. tänä aamuna, kuitenkin, elia roikkui minun jalassani, kuten tapanansa on äidilleen tehdä. öisin hän ei ole protestoinut, jos isi on mennyt apuun. isiä huudetaan sinne tänne. ja sehän kelpaa!

kuinka tämän yhteen pelaamisen saisi jatkumaan sitten, kun ketjumuutoksia tulee? en tiedä. yhden asian olen omassa kotikäyttäytymisessäni todennut muuttuneen. olen suhtautunut poikaani rennommin. johtuneeko se siitä, että hän on ollut ihmisiksi saadessaan kaiken huomioni, vai siitä, että minulla on ollut aikaa kuunnella häntä ja voimia olla läsnä.

selviäisin yksinhuoltajana. ainakin elian. mutta en tahtoisi.