villen blogi

Saarna 29.10.2023 Reformaation päivä: Uskon perustus Jer. 15:19-21; Room. 5:1-11; Matt. 16:1-4 Kuva Mario Aranda Pixabaystä Elämä on merkillistä. Ja silti merkitys saattaa joskus uupua. Me elämme merkkien maailmassa. Tarvitsemme merkkejä, jotta elämä sujuisi, jotta ymmärtäisimme, jotta tulisimme toistemme kanssa toimeen.  Viisarit näyttävät, paljonko kello on.  Keltaiset lehdet maassa kertovat, että on syksy.  Jääpeite Puulalla tarkoittaa, että on pakkasta.  Kurpitsat on merkki Halloweenista.  Risti rakennuksen katolla osoittaa, missä on kirkko.  Rasti lasten kartassa paljastaa, mistä aarre löytyy.  Liikennemerkki neuvoo suunnan ja varoittaa.  Askelmerkin kohdalta urheilija lähtee liikkeelle.  Laskutoimituksessa on tärkeä huomata, onko numeroiden välissä plus vai miinus.  Oikea koodi avaa puhelimen lukituksen.  Piste päättää virkkeen. Kaksoispisteen jälkeen sitä odottaa jotain lisää.  On eri asia aloittaa lause sanalla ”jos…” kuin sanalla ”kun...”.  Kyyneleet silmissä kertovat surusta

Saarna 15.10.2023 20. sunnuntai helluntaista: Usko ja epäusko Jes. 8:11-15; 2. Kor. 1:18-22; Joh. 9:24-38 Kuva  Engin Akyurt   Pixabaystä "Tunnen pelon vyöryvän  aaltojen lailla  valtaansa kahliten kokonaan,  voimaton oon. Voimat nuo hiipuvat ruumiistain,  jaksa jatkaa en matkaa,  mä tähän jään, kuulla saan: Älä pelkää, Hän vierelläs seisoo ja kannattaa. Älä pelkää, ei pimeyden voimat sua valtaan saa. Älä pelkää, Hänen armonsa lopu ei milloinkaan. Älä pelkää, Hän kanssasi kulkee ja johdattaa.” Joskus tulee tilanteita, joissa usko horjuu. Tuntuu, että se ei kestä tai riitä. Sitä koetellaan, sitä kyseenalaistetaan. Joskus on vain liian vaikea luottaa hyvyyden voimaan. Joskus Jumala tuntuu piiloutuvan. Joskus on kuin hän ei olisi kuulevinaan rukouksiani. Etenkin silloin, kun olen yksinäinen  ja jään ajatusteni ja kokemusteni, kysymysteni kanssa itsekseni, saattaa olla vaikea uskoa,  että rakkaus voittaa, valo voittaa,  hyvyys ja elämä voittaa. Sitä on kuin nä

Saarna 8.10.2023 19. su hell - Rakkauden kaksoiskäsky Mark. 12:28–34 Kuva: Pixabay Joskus sitä miettii, miksi joku tekee niin kuin tekee?  Mitä hänen päässään oikein liikkuu? Mutta voi sitäkin pohtia, miksi itse toimin niin kuin toimin? Mikä minua motivoi ja saa sydämeni palamaan innosta? Tuossa kertomuksessa muuan lainopettaja tulee Jeesuksen luo. Minkä takia? Mikä hänet, niin kuin niin monen muunkin evankeliumien ihmisen, tuo Jeesuksen luokse? Omia motiiveja on joskus hyvä pohtia. Mutta en tiedä kannattaako toisen syitä aina alkaa arvailemaan. Lopulta kun emme voi niitä kenenkään toisen puolesta varmuudella tietää. Mutta tuumaillaan silti. Ehkä lainopettaja, korkeasti oppinut ihminen, on kiinnostunut Jeesuksen oikeaoppisuudesta? Ehkä hän testailee, miten hyvin Jeesus tuntee hänelle itselleen niin rakkaan lain? Ehkä hän, kuten jotkut muutkin, yrittää ajaa Jeesuksen nurkkaan ja saada tämän puhumaan itsensä pussiin? Tai jospa hän todella on kiinnostunut ja vaikuttunut sii