villen blogi

Saarna Kaupunginkirkossa juhannuksena 20.6.2020 Johannes Kastajan päivä Jes. 51: 3-6; Ap. t. 14: 15-17; Luuk. 1: 57-66 Vuodenkierto täällä Suomessa on mainio. Harmaan ja pimeän talven jälkeen on yhtäkkiä aivan vihreää, helakanvihreää. Lämpö hellii, luonto kukkii, kaikkialla elämä pursuaa. Puut, jotka pitkään ovat odottaneet ja viivytelleet kalpeina, ovat nämä lyhyet kuukaudet täydessä lehdessä, aivan kirkkaina ja täynnä elinvoimaa. On kai armoa, kuinka luonto pitkän levon ja odotuksen jälkeen puhkeaa täyteen loistoonsa, kunnes pian on taas aika käydä kohti uutta talvea.  On aika versoa uutta ja on aika odottaa. On aika iloita ja kiittää tästä mitä nyt on ja on taas aika kaivata ja ikävöidä kesän hetkiä.  Vähän niin kuin Jesaja lupaa, että Jumala armahtaa rauniomaita. Elämä on myös aroa ja autiomaata, se on monelle tuttua. Mutta erämaakokemusten keskelle Jumala tuo tällaisia paratiisihetkiä, joissa saamme aivan kuin maistaa Eedenin puutarhan kauneutta. Nauttia tästä keskike

Saarna Kaupunginkirkossa 14.6.2020 2. sunnuntai helluntaista: Katoavat ja katoamattomat aarteet Ps. 49: 6-10, 16-21; Aam. 8: 4-8; 2. Kor. 8: 1-9; Matt. 13: 44-46 Kuva annca Pixabaystä Muutamia vuosia sitten näytettiin luottokorttiyhtiön mainoksia, joissa pompahteli kuvaruudulle erilaisia tuotteita ja niiden hintoja. Ratsastussaappaat, 500 euroa. Moottoripyöräkypärä, 300 euroa. Sukellusmaski, 125 euroa. Lento täysin painovoimattomassa tilassa, 3700 euroa. Laulutunnit, 183 euroa. Ja lopuksi: elämästä täysillä nauttiminen: Priceless – ei hintaa. On asioita, joita ei voi mitata tai ostaa rahalla tai edes luottokortilla. Usein ne ovat myös asioita, jotka ovat kestävämpiä kuin aineelliset rikkaudet. Samanlainen huomio on myös tämän päivän raamatunteksteissä. Psalminlaulaja ei pelkää pahaa päivää, vaikka petturien kavaluus saartaisi hänet. Sillä he luottavat rikkauteensa, kerskailevat suurella omaisuudellaan. Hän sen sijaan tietää, ettei omaisuus kestä, sitä ei saa kuollessaa