Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2015.

Ruutia ja rakkautta

Saarna 30.8.2015 Lahjaharjun kappeli

Lähimmäisen sunnuntai
Ruut 1:8-11, 14-18; Room. 13:8-10; Mark. 12:41-44 On siis lähimmäisen sunnuntai. Jokaisen ihmisen päivä. Kun kuuntelemme raamatuntekstejä, voisimme kai sanoa, että tänään on erityisesti neljän lesken sunnuntai. Kanssamme on neljä miehensä menettänyttä naista. Leskeksi jäänyttä. Ensiksi, köyhä leskivaimo, joka antaa kaiken, mitä hänellä oli. Kaksi roposta kilahtaa temppelin uhriarkkuun. Kuin kolehtihaaviin. On vähästään antava leski.

Sitten on kolmikko. Ruutin kirjan lesket Noomi ja hänen miniänsä, Orpa ja Ruut. Noomista kerrotaan, että hän oli juutalainen, kotoisin Betlehemistä. Mutta kotimaahan tuli nälänhätä ja Noomi joutui lähtemään miehensä ja kahden poikansa kanssa pakoon, Kuolleenmeren taakse, Moabin maahan.
Perillä uudessa kodissa Noomin vastoinkäymiset jatkuivat. Mies kuoli ja hän jäi yksin poikiensa kanssa. Pojat ottivat moabilaiset vaimot, toinen Orpan, toinen Ruutin. Kymmenen aviovuoden jälkeen miehetkin kuolivat. Sekä…

Nähdyksi tulemisen ihme

Saarna 23.8.20152. Kun. 5: 1-15; Ap. t. 3: 1-10; Joh. 9: 1-7, 39-41

Jeesus näki tien sivussa miehen. Jeesus näki. Hän huomasi. Ei kulkenut ohitse. 
Jeesus näkee ihmisen tien sivussa, laidalle joutuneena, reunassa, syrjään työnnettynä. Sielläkin Jeesus näkee ihmisen.
Minkä tien sivussa sinä tänään kuljet? Millainen tilanne sinulla on päällä? Minkä toivoisit tulevan nähdyksi, huomatuksi?
Nähdyksi tuleminen, huomatuksi tuleminen on tärkeää. Sen sijaan että joutuisi elämään sivussa, sitä mieluummin toivoo, että otetaan tosissaan. Saisi elää eikä varoa. Kelpaisi sellaisenaan, eikä tarvitsisi yrittää korottaa itseään.
Kelpaanko tällaisena? Kelpaanko ihmisille ympärilläni? Kelpaanko astumaan tien sivusta keskemmälle, muiden joukkoon? Kelpaanko Jumalalle? Kelpaanko minä, moni ehkä kyselee.
Mitä sanottiin syyrialaisesta Naamanista? ”Naaman oli mahtava soturi, mutta sairasti spitaalia.” Mahtava soturi, mutta. Mahtava, mutta. Tutunlainen kuvaus. Sitä helposti vähättelee itseään, ehkä toisiakin. Olen s…

Yhden vuoden koti-isyys

Minä pidän numeroista. Erityisesti tasaluvuista. Pidän siitä, että jokin menee tasan.

Tänään tuli tasan vuosi siitä, kun vaimo lähti töihin ja minä jäin lasten kanssa kotiin. Tasan vuosi isyysvapaita ja hoitovapaata. Vapaata jostakin ja jotakin varten.

Samalla huomaan, että tasan vuosi on viime postauksestakin. Vaikka ajattelin, että nyt vapaus antaa aikaa, tilaa ja mahdollisuuden kirjoittaa ja päivitellä enemmän, todellisuus tapahtui toisella tavalla. Tämä blogi on kasvanut työn kautta olemista tarkastelevaksi, puheiden avulla todellisuutta sanoittavaksi, ei enää sen, mistä kaikki alun pitäen lähti. Isyyden ja nuoren perheenisän silmin elämää ihmetteleväksi.

Nyt olen tehnyt toista työtä tasan vuoden. Työtä, jossa mikään harvoin menee tasan. Enimmäkseen jää kesken tai menee överiksi. Neljän lapsen kanssa ainakin yhdellä on jokin tilanne päällä. Ainakin yhdet maidot kaatuvat päivässä pöydälle. Ainakin yhden kanssa herätään yöllä vessaan, rapsuttamaan selkää tai ajamaan mörköjä hus pois…