villen blogi

heräsin kuudelta. tuuditin esikoisen jatkamaan uniaan. vein auton huoltoon. kauhulla ryhdyin odottamaan laskua. taiteilin jäisiä katuja junaan. join latten. luin ja luin dispositiota. päätin palata gradun alkuaskelille. ottaa ensimmäisen kysymyksen mukaan. istuin päätteelle. se jumittaa hartiat ja piinaa päätä. vastasin taloedustajalle. yhä pyysin hintatietoja. realismi hiipii unelmiin. mitä sitä isommassa asuisi, kun mahtuu vähemmän isoonkin. seuraavaksi painan hiirellä klik.

eilen lähdimme matkaan. auto starttasi, vaikka edellisiltana alkoi jännittää. jäimme elian kanssa pösön tankattuamme huoltamon pihaan. huoltoaseman pojat, jotka eivät tienneet miten kaapelit laitetaan, ensin työnsivät, sitten antoivat akustaan virtaa. pääsimme kotiin mutta akku jäi tyhjäksi. naapuri lainasi laturia, joka toimi. tulimme jyväskylään, jossa vaimo pääsi hiuksistaan, jotka eivät olleet hänen. nyt on tukka lyhyt ja kiva. lapset nukkuivat matkateon tähden miten sattuu. kuitenkin aamuun asti. kahdentoista tienoilla jatkamme matkaa. vietämme viikon pyhiksellä. koetamme ottaa rennommin kuin mitä olettaa sopii. lasten kanssa reissatessa ja ihan tarpeeksi monessa kylässä käydessä voi vanhempien "loma"viikko tuntua...no, jossain. tuntua jossain. tunteet ovat tärkeitä, mutta en haluaisi joka kerta potea huonoja tuntoja siitä, kenen luona ollaan oltu enemmän ja ennemmin kuin toisen. itse aion tosin puuhailla gradun parissa edes hieman. tavoitteellinen johdantoluvun ja lähes

neljäs graduntekotosissaan -päivä on lopuillaan. olen pysynyt tuottamistavoitteessa. sivu per päivä. ensimmäisenä tein disposition, tänään kolmannen sivullisen tekstiä. lähden kotiin. siellä odottavat kahden talofirman postintuomat esitteet. olemme vaimon kanssa alkaneet unelmoida talosta. eilen kävimme yhtä mallia katsomassakin. se ei tuntunut hyvältä. asuttavalta toki, mutta hinta-laatu-suhde ei taida olla kunnossa. kesän jälkeen voi olla lähtökin lähellä. jos töitä irtoaa keski-suomesta, muutamme. lapset lähemmäs mummoloita. tekee se vanhemmillekin hyvää. elämme jännittäviä aikoja. opiskelutovereilla on samanlaisia tuntoja. ei tiedetä missä ollaan kahden tai muutaman kuukauden päästä. ammatinvalintakysymys. ja elämän (ei kuoleman). minä ainakin haluan vanhentua omakotitalossa. lapset saavat telmiä pihassa, käydä naapurissa yökylässä, tutustua pihapiirin kasveihin, käydä kävellen koulussa ja päiväkodissa. näitä voi toki tehdä kaupungin kerrostalossakin, mutta ei vaan voi. oma lapsuus

lienen väsähtänyt blogin sanoittamiseen. joulukuu joi minut tyhjäksi juhlineen, ohjelmineen. ristiäiset, valmistujaiset, joulu, välipäivät. ja joka kerta vieraita yötä. pulloista on ollut muuten riesaa ja riemua. viini-lehti suositteli kinkun seuraksi italialaista primitivo salento diversoa . kuuden ja puolen euron viiniksi se oli varsin miellyttävä tapaus. joimme sitä anopin ja miehensä kera aattona. jonain toisena päivänä testasin argentiinalaista tanguero tempranillo bonardaa . senkin oli lehti, jonka vaimo minulle ystävällisesti tilasti ikäänkuin lahjaksi viime joulun, tosin vasta nyt marraskuussa, pisteyttänyt löydöksi, mutta itse en siitä innostunut. äitini osti minulle puolestaan summassa/myyjän vinkistä em. lehden vähille pisteille jättämän australialaisen yellow tailin . ilokseni (en ole vielä maistanut mieleistäni aussia eikä syrahkaan ole rypäleenä ollut suosikkini) pidin siitä, kun eilen hyvästelimme vaimon kanssa vanhaa vuotta. (oli muutenkin luksusta viettää kahdenkeskist