lienen väsähtänyt blogin sanoittamiseen. joulukuu joi minut tyhjäksi juhlineen, ohjelmineen. ristiäiset, valmistujaiset, joulu, välipäivät. ja joka kerta vieraita yötä.
pulloista on ollut muuten riesaa ja riemua. viini-lehti suositteli kinkun seuraksi italialaista primitivo salento diversoa. kuuden ja puolen euron viiniksi se oli varsin miellyttävä tapaus. joimme sitä anopin ja miehensä kera aattona. jonain toisena päivänä testasin argentiinalaista tanguero tempranillo bonardaa. senkin oli lehti, jonka vaimo minulle ystävällisesti tilasti ikäänkuin lahjaksi viime joulun, tosin vasta nyt marraskuussa, pisteyttänyt löydöksi, mutta itse en siitä innostunut. äitini osti minulle puolestaan summassa/myyjän vinkistä em. lehden vähille pisteille jättämän australialaisen yellow tailin. ilokseni (en ole vielä maistanut mieleistäni aussia eikä syrahkaan ole rypäleenä ollut suosikkini) pidin siitä, kun eilen hyvästelimme vaimon kanssa vanhaa vuotta. (oli muutenkin luksusta viettää kahdenkeskistä aikaa. tulivat mieleen ihan seurustelun alkuajat.)
pullon kirous on ollut elian hillitön innostus tyhjiä (ei niinkään viini-, vaan kivennäisvesi-) pulloja kohtaan. niitä on palautettu yhdessä ja pieni pullomies on saanut itse sujauttaa pullon automaattiin ja lopuksi painaa kuitin ulos. lopulta tämä harrastus alkoi kuitenkin häiritä jokapäiväistä elämäämme. jostain syystä (vieraiden antamasta huomiosta humaltuneena tai flunssan uusiutumisesta, tiedä häntä) hän alkoi herätä aamuviideltä säntäämällä suinpäin tarkistamaan onko jääkaapissa tai tiskipöydällä pulloja jäljellä. jos ei ollut, alkoi huuto ja puuska.
useimpina öinä sain hänet takaisin petiin.
yhteenveto:
1) on ollut ihanaa maistella joulun aikana useita viinejä.
2) kivennäisvettä ei ole ostettu moneen päivään, mikä on aiheuttanut vieroitusoireita.
3) pullot pidetään tästä lähtien piilossa.
lopuksi: henki palanee tähän isompaan pullomieheen vuoden 2008 alettua. lykkäsimme mummolareissua (se tästä olisikin puuttunut!) tuonnemmaksi ja aloitamme uuden vuoden iisisti. tänään teen viimeisen työvuoron pariin kuukauteen. maanantaina ryhdyn graduntekijäksi. loppuviikon asetumme. muistelemme, mitä joulun rauha oikeastaan tarkoittaa.
pulloista on ollut muuten riesaa ja riemua. viini-lehti suositteli kinkun seuraksi italialaista primitivo salento diversoa. kuuden ja puolen euron viiniksi se oli varsin miellyttävä tapaus. joimme sitä anopin ja miehensä kera aattona. jonain toisena päivänä testasin argentiinalaista tanguero tempranillo bonardaa. senkin oli lehti, jonka vaimo minulle ystävällisesti tilasti ikäänkuin lahjaksi viime joulun, tosin vasta nyt marraskuussa, pisteyttänyt löydöksi, mutta itse en siitä innostunut. äitini osti minulle puolestaan summassa/myyjän vinkistä em. lehden vähille pisteille jättämän australialaisen yellow tailin. ilokseni (en ole vielä maistanut mieleistäni aussia eikä syrahkaan ole rypäleenä ollut suosikkini) pidin siitä, kun eilen hyvästelimme vaimon kanssa vanhaa vuotta. (oli muutenkin luksusta viettää kahdenkeskistä aikaa. tulivat mieleen ihan seurustelun alkuajat.)
pullon kirous on ollut elian hillitön innostus tyhjiä (ei niinkään viini-, vaan kivennäisvesi-) pulloja kohtaan. niitä on palautettu yhdessä ja pieni pullomies on saanut itse sujauttaa pullon automaattiin ja lopuksi painaa kuitin ulos. lopulta tämä harrastus alkoi kuitenkin häiritä jokapäiväistä elämäämme. jostain syystä (vieraiden antamasta huomiosta humaltuneena tai flunssan uusiutumisesta, tiedä häntä) hän alkoi herätä aamuviideltä säntäämällä suinpäin tarkistamaan onko jääkaapissa tai tiskipöydällä pulloja jäljellä. jos ei ollut, alkoi huuto ja puuska.
useimpina öinä sain hänet takaisin petiin.
yhteenveto:
1) on ollut ihanaa maistella joulun aikana useita viinejä.
2) kivennäisvettä ei ole ostettu moneen päivään, mikä on aiheuttanut vieroitusoireita.
3) pullot pidetään tästä lähtien piilossa.
lopuksi: henki palanee tähän isompaan pullomieheen vuoden 2008 alettua. lykkäsimme mummolareissua (se tästä olisikin puuttunut!) tuonnemmaksi ja aloitamme uuden vuoden iisisti. tänään teen viimeisen työvuoron pariin kuukauteen. maanantaina ryhdyn graduntekijäksi. loppuviikon asetumme. muistelemme, mitä joulun rauha oikeastaan tarkoittaa.
Kommentit