Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2009.

Rauha ei ole elämää, josta vastoinkäymiset puuttuvat

Saarna talvisodan alkamisen 70-vuotismuistojumalanpalveluksessa
Kaupunginkirkko 30.11.2009

Matt. 21:1-9

Joku on joskus sanonut, että rauha ei ole sellaista elämää, josta vastoinkäymiset ja taistelut puuttuvat, vaan sellaista elämää, jossa Jumala on läsnä.

Tänään muistamme 70 vuotta sitten alkaneita tapahtumia. Marraskuun 30. 1939 alkoi kansamme 105 päivää kestänyt puolustautuminen Neuvostoliiton hyökkäyksiä vastaan. Siitä alkoi maamme osalta sotien ajanjakso, jota kesti jatkosodan ja Lapin sodan taisteluissa aina vuoden -45 huhtikuuhun saakka.

Talvisodan syttyminen toi arkisen ja turvallisen elämän keskelle pelkoa, turvattomuutta ja kuolemaa. Me, jotka saamme nyt tänään elää ja asua turvallisessa ja vapaassa maassa, muistamme niitä urheita miehiä ja naisia, jotka antoivat oman elämänsä uhriksi maamme vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Meidän vapautemme, meidän itsenäisyytemme puolesta.

Heidän uhrinsa rohkaisee tänään meitä vaalimaan maatamme ja yhteiskuntaamme niin, ettei sen tarvitsisi ko…

Tuomiosunnuntain saarna 22.11.2009

Saarna Lohikosken kirkossa 22.11.2009 klo 12

Dan. 12:1-3; Ilm. 20:11-21:1; Matt. 25:31-46

Saarna

Kerran joukko nuoria järjesti bileet. Eikä mitkä tahansa bileet, vaan punaviinimarjamehubileet. Punaviinimarja-mehubileisiin olivat kaikki tervetulleita. Ainoa pääsyvaatimus bileisiin oli se, että toi mukanaan punaviinimarjamehua. Lasillisen, mukillisen, edes tilkkasen. Kunhan toi oman osuutensa punaviinimarja-mehua. Olohuoneessa oli nimittäin erityinen suuri lasikulho, johon jokainen punaviinimarjamehubileisiin saapuja voisi käydä kaatamassa mukanaan tuomansa punaviinimarjamehun. Kulho oli peitetty liinalla ja tarkoitus oli, että myöhemmin illalla liina vetäistiin pois ja ihasteltiin punaviinimarjamehua. Olivathan ne punaviini-marjamehubileet.

Vieraita tuli paljon ja punaviinimarjamehubileet pääsivät alkamaan. Sitten koitti myös se hetki, jolloin punaviinimarjamehukulho paljastettaisiin. Bileiden järjestäjät asettuivat kulhon ympärille. Vieraat odottivat jännittyneinä. Lopulta liina vedettii…

kuusamoon!

laulu työtovereilleni outille ja teesalle ja heidän kuusamokaipuulleen:

---

välillä mua ahdistaa,
tämä mustan harmaa maa
kaipaan jotain parempaa
jotain kaunista, rauhaisaa
tahtoisin täältä pois
paikkaa jossa vois
mun sielu levähtää
ja sydän hengittää

mä lähden, joo mä lähden

minä lähden kuusamoon
pakkaa kamat laatikkoon
laitan poppia radioon
joo mä lähden kuusamoon!
siellä aina vapaa oon
siellä katson nuotioon
lähtisitkö mun kainaloon
lähde kanssain kuusamoon!

tämän päätölsen kun tein
rauhan sain mielellein
enää ei tartte kiiruhtaa
eikä mitään suorittaa
suoriudun vain täältä pois
paikkaan jossa ois
elämä niin ihanaa
muualla sitä ei voi

aavistaa, ei voi kuvitellakaan

minä lähden kuusamoon
pakkaa kamat laatikkoon
laitan poppia radioon
joo mä lähden kuusamoon!
siellä aina vapaa oon
siellä katson nuotioon
lähtisitkö mun kainaloon
lähde kanssain kuusamoon!

---

verse: | hm | g | a | d a |
pre-chorus: | g | a | g | a |
chorus: | d | g | hm | a |