Pääsiäisen saarna 9.4.2023
Joh. 20:1-10: Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. Hän lähti juoksujalkaa kertomaan siitä Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: ”Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu.” Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät heti juoksemaan haudalle.
Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään. Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi. Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista.
Opetuslapset lähtivät haudalta majapaikkaansa.
 |
Kuva: holdini Pixabaystä |
Siinä he juoksevat. Haudalle ja haudalta, kiireesti ja kilpaa, päästäkseen näkemään itse ja sitten ihmetellen palaten takaisin majapaikkaansa.
Pääsiäisen sanoma laittaa liikkeelle. Se herättää toivon. Se tuo ilon. Se antaa voiman tarttua mahdollisuuteen ja luottaa epätodennäköiseen. Uutinen tyhjästä haudasta laittaa liikkeelle.
Ultramaratoonari Dean Karnazes on sanonut, että jos ihminen juoksee, hän tekee sen jostain näistä kolmesta syystä: Joko hän 1) pakenee jotain tai 2) juoksee päästäkseen jonnekin, tai 3) sitten hän juoksee jonkun toisen takia tai puolesta.
Juokset tai et, kuljet silti ajatuksissasi tiettyjä reittejä. Ehkä elät elämääsi väistellen ja varoen tai selviytyäksesi perille. Ehkä jokin pitää sinut liikkeessä. Ehkä jokin saa sinut jähmettymään paikoillesi.
Hiljainen viikko, jota olemme kulkeneet kohti tätä pääsiäisen maalia, on täynnä asioita, jotka voivat helposti säikäyttää ja pysäyttää, sulkea tiemme ja katkaista ajatuksenjuoksumme. Jeesuksen kärsimystie tulee osaksi omaa kärsimystietämme. Elämään kuuluvat odotukset ja pettymykset, siihen mahtuvat ilmaan haihtuvat toiveet, siinä on omakohtaisiakin kokemuksia luovuttamisesta, kavaltamisesta, kieltämisestä. Ihmiselle ei ole vierasta fyysinen kipu tai henkinen ahdistus tai sosiaalinen yksinjääminen. Lopulta voi tulla Jumalansakin hylkäämäksi.
Kun Jeesuksen tietä miettii ja vertailee, oma juoksuni saattaisi jossain kohdassa pysähtyä. En jaksaisi kantaa ristiäni itse. Kompastuisin kiveen ja kaatuisin kesken matkan. Nyt saisi riittää. Olen saanut tarpeekseni. Työntäkää jo malja edestäni pois.
Elämän kipeä puoli voi lamauttaa tai sitten laittaa juoksemaan karkuun. Pääsiäinen tulee kuitenkin vain kulkemalla kärsimystietä pitkin. Aurinko nousee pimeän yön jälkeen. Vain kuollut voi herätä kuolleista. Vain hyvyys voi voittaa pahan. Vain rakkaus voi peittää pelon ja sammuttaa vihan.
Pääsiäisaamun liikkeelle laittava voima on tyhjän haudan hämmennys. Tulkaa nyt katsomaan, emme tiedä minne Herra on viety! Tyhjä hauta ei vielä herätä uskoa ja iloa. Se saa ennemminkin aikaan pelkoa ja epätietoisuutta. Vasta kohtaamiset Ylösnousseen kanssa vakuuttivat Jeesuksen läheiset siitä, mitä on tapahtunut. Mutta orastava toivo, kuin pilkistävä vihreä itunen lumen alta, alkaa tyhjältä haudalta. Kivi on siirretty sivuun. Jotain on tapahtunut. Jokin on muuttunut. Herää toivo. Askeleet kiihtyvät. Syttyy halu nähdä omin silmin. Voisiko tämä olla mahdollista!
Juoksetko siis jotakin karkuun? Vai juoksetko jotakin kohti? Pakenetko peloissasi vai uskallatko kurkata haudan sisään itse? Hän ei ole siellä enää. Hän on voittanut kuoleman. Lähde liikkeelle ja usko se omin silmin. Lähde liikkeelle ja kerro toisillekin, mitä olet nähnyt.
Voiko tietä kulkea toisen puolesta? Gospel Covertajien lauluissa tänään silminnäkijät kertovat, mitä ovat nähneet ja kokeneet. He todistavat omalla kertomuksellaan Marian, Pietarin ja lempiopetuslapsen tavoin pääsiäisen ilosta ja toivosta, elämän ja rakkauden voitosta, jotta me voisimme uskoa ja innostua. Jotta me uskaltaisimme tälle tielle, varovasti tai juoksujalkaa, ja kokisimme itsekin Jumalan voiman, joka murtautui esiin Jeesuksen elämässä, teoissa ja opetuksissa, hänen viimeisissä päivissään, hänen haavoissaan ja hänen kuolemassaan, ja viimein hänen ylösnousemuksessaan, suurimmassa ihmeessä ikinä.
Tämä Jumalan voima on mahdollisuus muuttua, karistaa pelko, sukeltaa rohkeuteen, sulkea jokin vanha ja avata jotain uutta, lähteä liikkeelle, hengittää ja elää tätä hetkeä ja tätä päivää. Tämä Jumalan voima antaa innon askelille kulkea toistemme luo, asettua toistemme vierelle, tulla yhteen ja yhdessä elää tästä voimasta. Tämä Jumalan voima, pääsiäisen voima, voi saada sydämemme hehkumaan ja ajatuksemme juoksemaan, löytämään väyliä ja uusia mahdollisuuksia, joiden kautta elämässämme toivo ja unelmat saavat enemmän sijaa, rakkaus ja toisistamme välittäminen saavat enemmän sijaa, usko ja luottamuksen varaan rakentaminen saavat enemmän sijaa.
Kivi on siirretty pois. Jumalalle mikään ei ole mahdotonta. Kristus on ylösnoussut. Hän kärsii kanssamme, hän antaa henkensä puolestamme, hän voittaa kuoleman, jotta meille olisi tie taivaaseen auki. Ja tämä taivaan kodin ilo on totta jo nyt. Tässä keskellämme tänään, mutta myös kun palaamme majapaikkaamme, ja sitten ihan kaikilla teillä, joita yksin ja yhdessä kuljemme. Vaikka sitten juoksujalkaa.
Kommentit