Siirry pääsisältöön

Jeesuksen laumassa

Saarna 23.4.2023

2. sunnuntai pääsiäisestä: Hyvä paimen


Joh. 21:15–19

Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?” ”Rakastan, Herra”, Pietari vastasi, ”sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Ruoki minun karitsoitani.” Sitten hän kysyi toistamiseen: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?” ”Rakastan, Herra”, Pietari vastasi, ”sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Kaitse minun lampaitani.” Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: ”Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?” Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: ”Olenko minä sinulle rakas?”, ja hän vastasi: ”Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Ruoki minun lampaitani. Totisesti, totisesti: Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo.”
    Näin Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Sitten hän sanoi: ”Seuraa minua.”



Millaisiin ryhmiin, porukoihin tai yhteisöihin kuulut tai olet kuulunut? Kuinka moni on joskus pelannut jossain joukkueessa? Tai osallistunut muiden kanssa johonkin kerhoon? Onko joku laulanut kuorossa tai soittanut bändissä? 


Meidän elämäämme mahtuu lopulta aika monia yhteisöjä, joihin tavalla tai toisella liitymme. Jokainen syntyy johonkin perheeseen ja sukuun. Koulussa pääsemme ikätovereiden mukana johonkin luokkaryhmään. Rippikoulu käydään ryhmässä, vanhojen ja uusien tuttujen kanssa. Opiskellessa yhteiset kiinnostuksenkohteet tuovat yhteen ja sama ammatti tekee kollegoiksi ja työkavereiksi. Asuinalue yhdistää. Osoitteen perusteella ollaan huhtasuolaisia tai halssilalaisia, keski-suomalaisia, pohjois-eurooppalaisia. Harrastusten kautta ollaan hiihtäjiä, postimerkkeilijöitä, ristikontekijöitä, nikkareita, mökkeilijöitä, kalastajia, marjastajia, penkkiurheilijoita, oman joukkueen kannattajia, kulttuurinkuluttajia, teatterikansaa, tuulipukukansaa, sauvakävelijöitä, valokuvaajia, turisteja, kokkeja ja leipojia, tiktokkaajia ja tubettajia, ja vaikka mitä.


Kuulumme erilaisiin porukoihin. Eri asiat yhdistävät meitä ja tuovat meitä yhteen. Tänään mielessäni on erityisesti eräs joukko tai yhteisö. Tänään mielessäni on Jeesuksen lauma. 


Mitä tarkoittaa kuulua Jeesuksen laumaan? Voimme lähestyä kysymystä ainakin kolmesta kulmasta:

  1. Jeesuksen laumassa Jeesus on hyvä paimen.
  2. Jeesuksen laumassa ollaan yhdessä, siihen kuuluu siis muitakin.
  3. Jeesuksen laumassa rakastetaan ja pidetään huolta.

Jeesus on hyvä paimen, joka huolehtii laumastaan. Hän auttaa ja on laumaansa varten. Hän kantaa väsynyttä ja ohjaa oikeaan suuntaan. Hän johtaa vihreille niityille ja vetten ääreen, antaa sen mitä itse kukin on vailla. Häneltä saa levon ja rauhan, hän on laumansa turva ja suoja.


Sillä kun laumalla on paimenena pimeät laaksot tunteva, kärsimystien kulkenut, kuoleman kauhut läpi käynyt ja totaalisen yksinjäänyt, mutta myös ylösnoussut ja kuoleman voittanut Jeesus, ei lauman tarvitse pelätä mitään. Se saa olla turvassa ja suojassa, paimen rakastaa laumaansa loppuun asti, sen jokaista yksilöä.


Sillä Jeesuksen laumaan kuuluu monia. Se on yhteisö. Se yhdistää erilaiset ja tuo yhteen. Pietarille Jeesus sanoi: ”Seuraa minua.” Sillä kutsulla Jeesus kutsuu laumansa kokoon. Ja niin kuin muissakin porukoissa, myös Jeesuksen laumassa jokaisella jäsenellä voi olla oma paikkansa, oma roolinsa, oma tehtävänsä. 


Pietarista Jeesus valmisti johtajaa, teki hänestä paimenen, joka ruokkisi ja hoitaisi seurakuntaa. Raamattu kuvaa Pietaria innokkaana, omalaatuisena ja aika äärimmäisenä tapauksena. Hän on se, jonka Jeesus kutsuu ensimmäisenä. Ja Pietari jättää heti kalaverkkonsa ja lähtee seuraamaan Jeesusta. Hän on se, joka tahtoo osoittaa uskonsa suuruuden ja lähtee vettä pitkin Jeesusta vastaan, kun Jeesus kävelee aalloilla opetuslasten venettä kohti. Pietari on se, joka lausuu ääneen opetuslasten uskon, että Jeesus on Messias, elävän Jumalan poika. Ja Pietari on myös se, joka viimeisellä aterialla vannoo, ettei koskaan hylkäisi ja jättäisi Jeesusta. Ja sitten se, joka väsyy olemaan tukena Getsemanen yössä ja lopulta se, joka kieltää Jeesuksen kolme kertaa.


Mutta hänkin mahtui Jeesuksen laumaan. Juuri hänestä, kieltäjästä ja paikoitellen vähän liian itsevarmasta, juuri hänestä Jeesus teki laumansa johtajan. Mutta muitakin rooleja tarvitaan. Niin kuin osaaminen ja erilaiset taidot ja vahvuudet vievät meitä käsityökurssille tai pallopeleihin ja liittävät meidät yhteen toisten kanssa, Jeesuksen laumassakin tarvitaan erilaisia lahjoja ja kiinnostuksenkohteita. Mikä voisi olla se oma paikka sinulle olla Jeesuksen laumassa? Millä tavalla sinä voisit toteuttaa kutsumusta seurakunnassa? Miten sinä voisit rakastaa ja pitää huolta?


Sillä Jeesus antaa laumalleen tehtävän: Ruoki, kaitse, pidä huolta. Kun Jeesus kysyy Pietarilta kolme kertaa, rakastaako tämä häntä, Pietaria alkaa ärsyttää. Mutta Pietari saa uuden mahdollisuuden. Hän kelpaa. Hän riittää. Riittää, että rakastaa. Riittää, että uskoo. Hyvä paimen antaa voimat ja johdattaa eteenpäin. Hän auttaa rakastamaan. Hän vahvistaa laumaansa, jotta se pitäisi toinen toisestaan huolta.


Virressä 949 tämä paimenen kutsu rakkauteen sanotaan näin:


Kirkko olkoon niin kuin puu. Se kodin luona saakoon kasvaa.

Hedelmää se saakoon kantaa, suokoon lohdun, myötätunnon.

Pesän linnuille se suokoon, ohikulkijoille suojan.

Kirkko olkoon niin kuin puu, se saakoon kasvaa, missä tahdot.
Näyttäköön se meille suuntaa kohti taivasta, oi Herra.
Hedelmän ja varjon suokoon, sekä lämpöä ja voimaa.
Kirkko nimeäsi kantaa, elämää puu meille tuokoon.

Luojamme luota voiman se saa.


Me olemme kirkko. Me olemme Jeesuksen lauma. Me olemme hyvän paimenen suojassa. Me olemme toisillemme suoja. Me riitämme. Me kelpaamme. Jeesus luottaa meihin. Hän antaa meille tehtävän ja lähettää meidät rakastamaan. Omilla lahjoillamme. Omalla persoonallamme. Omissa porukoissamme.


Katso siis itseäsi: sinä riität.

Katso ympärille: missä ovat ne Jeesuksen lauman karitsat tai lampaat, joita sinä voisit ruokkia, hoitaa ja rakastaa.

Katso Jeesusta: hän antaa sinulle voiman, hän luottaa sinuun, hän on hyvä paimenemme. Hänen kanssaan ei mitään lopulta puutu.



(Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. Olipa

Veden voima

Saarna 18.8.2024 13. sunnuntai helluntaista: Jeesus, parantajamme 2. Kun. 5: 1-15; Ap. t. 3: 1-10; Joh. 9: 1-7, 39-41 Oletko käynyt kesällä uimassa? Minäkin pääsin pulahtamaan Puulaan ensimmäistä kertaa. Ja oli muuten kerrassaan kirkkaan puhdasta vettä! Puulan vesissä kelpaa pulikoida. Vesi virkistää. Vesi virvoittaa. Vedessä uiskentelu voi rentouttaa. Ja vedellä on aika olennainen merkitys ihan meidän hengissä pysymiselle. Mihin kaikkeen vettä tarvitsemmekaan? Vesi on paras janojuoma. Suositusten mukaan ihmisen olisi hyvä juoda 1,5 litraa nestettä päivässä.  Helteellä vesi viilentää ja varjelee kuumenemasta liikaa. Vesi sammuttaa tulipalot. Veden avulla valmistamme ruokaa. Vesi antaa kasvun viljalle ja muille kasveille, joista valmistamme ruokaa. Pesemme vedellä vaatteet ja astiat ja itsemme. Huuhtelemme hampaamme. Peseytymällä ehkäisemme tautien leviämistä.  Vesi auttaa pysymään puhtaana ja hygieenisenä.  Vedellä on siis voima ihan arjessa pärjätäksemme. Ehkä e

Anna ihmeille mahdollisuus

Saarna 3.11.2024 Rippikoulustartti Kahden valtakunnan kansalaisena Room. 13: 1-7; Matt. 17: 24–27 Kuva joakant Pixabaystä Kuinka moni on joskus käynyt ongella? Kuinka moni on joskus saanut kalan? Kuinka moni on löytänyt kalan suusta kolikon? No se olisikin aikamoinen yllätys. Kolikoita kalan suusta harvemmin löytyy. Ja on se niinkin, että ihan joka onkireissulla ei tule välttämättä edes sitä kalaakaan. Joskus kalan saaminen on iloinen yllätys, vaikka se tulisi ilman kolikkoa suussa. Ehkä Jeesuksen pointti ei ole tässä antaa kalastus- tai tienausvinkkejä. Ehkä sitä rahaa kannattaa yrittää hankkia jotain muuta kautta kuin kalojen suuhun kurkkimalla. Mutta mikä se Jeesuksen pointti sitten on? Mitä Jeesus tässä haluaa meille sanoa? Minulle tulee ekana mieleen, että kannattaa antaa ihmeille mahdollisuus. Koska elämä voi joskus yllättää. Elämä voi yllättää, kun uskaltaa ihmetellä ja olla joskus suu ammollaan kuin kalalla. Niin kuin järvi on täynnä kaloja, jotka ei nappaa koukkuun