Pietari huuhtoo tyhjiä verkkojaan.
Kovasta yrityksestä huolimatta työ ei ole tuottanut tulosta.
Se harmittaa ja koettelee omanarvontuntoa.
En täyttänyt taaskaan odotuksia. En osannut, en onnistunut.
On keksittävä perheelle taas jotain muuta syötävää.
Tällä menolla ei kyllä pysytä tässä kuussa budjetissa.
Pietarin osaan on helppo samaistua.
Kun eivät ne omatkaan pyrkimykset aina tehoa.
Hyvätkin aikeet joskus kariutuvat, tulos jää nollille, projektit menevät mönkään,
ei tule edes keskinkertaista, kun ei tule yhtään mitään.
Usein on tyhjin käsin palattava tekemään uusia suunnitelmia.
Olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään.
Olemme koettaneet parhaamme, mutta se ei riittänyt.
Olemme jopa yhdistäneet voimamme, vaan siltikin suoritus jäi puolitiehen.
Mutta tämä on vasta kertomuksen ensimmäinen puolitie.
Sitten Jeesus rantautuu ja tulee tyhjiä verkkojaan huuhtovien luo.
Hän huomaa Pietarin, jolla ei näytä olevan kummempaa tekemistä, kun ei kalaakaan ole tullut, ja pyytää tältä palveluksen. Jeesus tarvitsee venettä lainaksi päästäkseen väljemmille vesille ja voidakseen opettaa sieltä kätevämmin koko väkijoukolle. Pietari pääsee kuskiksi ja soutumieheksi.
Istuessaan airoissa Pietari ehkä kuuntelee Jeesuksen puhetta, jos nyt vain pysyy hereillä pitkän ja tuloksettoman yön jälkeen. Voihan olla, että tyhjät verkot edelleen harmittavat kokenutta kalastajaa. Jeesus puhuu ja opettaa aikansa. Puheen jälkeen Jeesus kuittaa kyydin ja maksaa vastapalveluksella. Hän tarjoaa kalastusvinkin: ”Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne.”
Pietari vastustelee ja vetoaa ammattitaitoonsa: ”Hei, kamoon, mehän jo yritimme koko yön!” Mutta voi olla, että Pietari onkin vaikuttunut äsken kuulemastaan, siitä, mitä Jeesus on sanonut väkijoukolle siinä hänen veneessään, sillä hän kuitenkin tottelee ja noudattaa Jeesuksen neuvoa.
Loppu on historiaa. Kalaa tulee ja hieraistuaan silmiään tämän ihmeellisen saaliin edessä Pietari tajuaakin olevansa tekemisissä jonkun erityisen tyypin kanssa. Ensimmäinen reaktio on pelästyminen ja hämmennys, niin kuin niin monessa muussakin kohdassa, kun Raamatun henkilöt kohtaavat jonkin jumalallisen väliintulon.
Mutta Jeesus sanoo: ”Älä pelkää.” Sillä ei häntä tarvitse pelätä. Hän on Jumalan Poika, mutta ihmisen kokoinen. Hän mahtuu veneeseen. Hän katsoo ja puhuu silmien tasalta. Hän pyytää jopa apua. Hän on nöyrä ja lempeä ja hyvällä asialla. Hän huomaa, että Pietari on sopiva hänen asiaansa varten: ”Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja.”
Miten Jeesus siis toimii? Hän tulee keskelle arkista tilannetta. Hän huomaa, että tarvitsee ratkaisun, kun ihmisiä tungeksii ympärillä. Hän hoksaa veneen ja pyytää Pietarin airoihin. Jeesus kutsuu ihmisiä erilaisiin, ihan tavallisiin ja joskus ehkä vähäpätöisiltäkin vaikuttaviin tehtäviin, jotta saisi asiat toimimaan. Jotta hänen asiansa edistyisi. Jotta Jumalan suunnitelmat menisivät eteenpäin. Hänen pyyntönsä Pietarille ja meille ovat tarkoituksenmukaisia.
Vaikka Pietari ei juuri tämän kertomuksen perusteella ollut kummoinen kalamies, pikemminkin päinvastoin, Jeesus tekee hänestä silti ihmisten kalastajan. Ei varmaan siksi, että Pietarista ei ollut kalojen kalastajaksi, vaan siksi, että Jeesus näki hänessä jotain muuta, jotain oleellista. Mitä se oli?
Evankeliumit piirtävät Pietarista kiinnostavan henkilökuvan. Pietari on yleensä innokkaimpana siellä, missä tapahtuu. Hän uskaltaa. Hän uhoaa. Hänellä on ensimmäisenä käsi pystyssä, kun jotakuta tarvitaan. Hän testaa uskoaan kokeilemalla kävellä vetten päällä Jeesusta vastaan. Hän kuuluu Jeesuksen ydinjoukkoon, niihin, jotka pääsevät Jeesuksen seurassa mm. Kirkastusvuorelle ja Getsemanen puutarhaan sekä sitten myös tyhjälle haudalle. Hän on äärimmäisyyksien apostoli. Sillä Pietari on myös se, joka kieltää Jeesuksen. Silti Jeesus luottaa häneenkin. Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus antaa Pietarille, joidenkin mittareiden mukaan epäonnistuneelle seuraajalleen, uuden kutsun: ”Hoida minun lampaitani. Ruoki minun karitsoitani.” Ja Pietari on myös se, jonka uskontunnustuksen varaan Jeesus sanoi rakentavansa kirkkonsa: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika.”
Ehkä se oli juuri Pietarin usko, usein varma mutta ei järkkymätön, jonka Jeesus huomasi tuossa rannalla tyhjiä verkkoja huuhtovassa miehessä.
Vaikka hän ei ollut koko yönä saanut mitään, hän silti luotti Jeesuksen sanoihin. Luottamus ja usko toivat heille uskomattoman saaliin. Luottamus ja usko saivat heidät lähtemään seuraamaan Jeesusta.
Kertomuksen opetus voisi olla vaikka siinä, että Jeesus odottaa seuraajiltaan uskoa ja luottamusta. Uskoa ja luottamusta häneen.
Silloin, kun omasta mielestä työ on tehty,
Jeesuksen mielestä työ vasta alkaa.
Siellä, missä omat verkot tai kädet jäävät tyhjiksi,
Jeesus odottaa, että pääsee täyttämään niitä.
Siellä, mihin omat voimat ja neuvot loppuvat,
hän voi näyttää voimansa ja viisautensa.
Siihen, mihin toivo näyttää päättyvän,
hän voi antaa uuden toivon, uuden mahdollisuuden,
uuden suunnan ja tehtävän.
Siinä, missä pelko ja hämmennys yrittävät tunkea Jumalan suunnitelmien eteen,
hän rohkaisee: ”Älä pelkää!”
Vaikka uudet suunnat ja tehtävät saattavat pelottaa, ei tarvitse pelätä, sillä Jeesus ei jätä seuraajiaan yksin. Hän lupaa olla mukana. Hän on mukana sanassaan. Hänen neuvonsa ovat meillä tallessa Raamatussa. Hän on mukana kasteen lahjassa, jonka lupaus on aina meillä: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät.” Hän on mukana ehtoollisen salaisuudessa, leivässä ja viinissä, joissa hän tulee lähellemme, luoksemme, vierellemme.
Ja siinä, aivan lähellämme, ihan hiljaa, hän saattaa puhua meidän sydämellemme:
Älä pelkää. Sinä riität. Sinä kelpaat. Sinutkin minä haluan seuraani. Juuri tuollaisena sinusta on vaikka mihin. Minä olen sinun kanssasi. Minä tarvitsen sinua. Minulla ei ole tässä maailmassa kuin sinut, sinun kätesi ja sinun jalkasi, sinun suusi ja sinun korvasi, sinun sydämesi ja sinun järkesi. Minä tarvitsen niitä. Seuraa minua. Ota minut kyytiin. Minä vien sinut niiden luo, jotka ovat tyhjin käsin ja odottavat sinua.
Ja tähän me voimme vastata rukouksella:
Jeesus, auta minuakin.
Auta luottamaan sinun neuvoihisi, sinun apuusi,
sinun mahdollisuuksiisi, sinun kutsuusi.
Kutsu minutkin.
Anna minulle tehtävä, jossa voin toteuttaa lahjojani sinun kunniaksesi.
Anna rohkeutta seurata sinua.
Sielläkin, missä reagoidaan hämmennyksellä,
ja siellä, missä pelottaa.
Ole kanssani.
Ole voimani.
Ole rohkeuteni.
Ota tyhjästä kädestäni kiinni ja kuljeta.
Aamen.
Kommentit