Siirry pääsisältöön

Lupauksen varassa

SAARNA 29.5.2022
6. sunnuntai helluntaista: Pyhä Hengen odotus
Kuva James Wheeler Pixabaystä

Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen hyvyyttä ja rauhaa teille.

Kristuksen hyvyyttä on se, kuinka hän lupaa lähettää Pyhän Hengen. "Te saatte puolustajan. Minä lähetän hänet Isän luota."

Ajattelin, että tutkitaan tässä hieman muutamia raamatunkohtia ja pysähdytään pohtimaan, helluntaita kohti kulkiessamme, mitä se Pyhä Henki oikein tekee. Mikä on Hengen tehtävä? Lähdetään alusta liikkeelle.

1.Moos. 1: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.”

Ennen kuin mitään oli olemassa, oli Jumala. Ja Jumalan Henki liikkui vetten yllä, leijaili ehkä kuin sumu aamuisella järvellä ja katseli paikkoja, suunnitteli, mitä kaikkea voisikaan tehdä ja saada aikaan. Jumalan henki liikkuu, siksi hän pääsee kätevästi paikasta toiseen. Siksi hän pääsee meidänkin luoksemme, ihan lähelle meitä, viereemme, ja saamme luottaa, että hänessä Jumala on kanssamme. Hän on läsnä, vaikka muuten tuntuisi aivan autiolta ja tyhjältä.

Psalmi 104: ”Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot.”

Jumalan Hengellä on potentiaali saada uutta aikaan. Henki on muutosvoima. Hän luo uutta ja ylläpitää elämää. Meidän kauttamme Jumalan Henki voi varjella elämää maan päällä, hän voi uudistaa ajattelutapojamme ja saada meidät toimimaan uusilla tavoilla, sellaisilla, jotka rakentavat ja suojelevat enemmän kuin kuluttavat ja tuhoavat. Niin kuin Henki uudistaa maan kasvot, hän voi uudistaa minun kasvoni, suuni, silmäni, sydämeni. Hän voi uudistaa käteni tekemään hyvää ja jalkani kulkemaan sinne, minne hän kutsuu. Hän voi uudistaa ajatukseni ja aivojeni hermoradat, jotta pääsisin irti vanhasta ja uskaltaisin uuteen. Hän voi luoda uutta, hän voi uudistaa meidät.

Jes. 44: ”Minä annan vesien virrata janoavalle, purojen kuivaan maahan. Minä vuodatan henkeni lapsiisi ja siunaukseni vesoillesi, ja he versovat kuin kaislikko, kuin pajut purojen varsilla. Niin yksi sanoo: 'Minä kuulun Herralle', toinen taas kutsuu itseään Jaakobin nimellä, kolmas kirjoittaa käteensä: 'Herran oma.'"

Jumalan Henki saa aikaan kasvua. Sielläkin missä on kuivaa ja elotonta, hän voi saada aikaan elämää. Hän saa kasvamaan kuin purojen varsilla versovan ruohon, kuin kasvimaalle istutetun siemenen, kuin parvekkeelle laitetun kesäkukan. Samalla tavalla Henki saa meissä kasvamaan uutta. Hyvyys ja rauha meissä kypsyvät. Ilo ja lempeys ovat myös Hengen hedelmiä. Opimme tekemään oikeita valintoja. Tulemme paremmiksi ihmisiksi, rakastavammiksi lähimmäisiksi.

Epäuskon ja kyynisyyden kuivuudessa Henki voi synnyttää uskon. Eksyneen, harhailevan, tietä etsivän hän voi johdattaa Kristuksen luokse. Hän voi koskettaa yhtä sielua ja saada hänet luottamaan Jumalaan ja tehdä hänestä yhdessä muiden kanssa Jumalan oman, liittää häneen, liittää yhteen toisten kanssa, yhteisöön, seurakuntaan. Hän tekee meistä Jumalan lapsia. Niin kuin roomalaiskirjeessä kuvataan ja luvataan.

Room. 8: ”Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: 'Abba! Isä!'"

Jumalan Henki toimii Raamatun sanojen kautta. Hän puhuu sielullemme. Tietää mitä tarvitsemme. Vastaa janoomme ja kaipuuseemme. Henki toimii myös sakramenttien kautta. Kasteen ja ehtoollisen kautta. Kasteessa Henki tulee luoksemme, Jumala tulee sydämeen, hän antaa meille lapsen ja perillisen osan. Kastettu saa olla turvallisella mielellä, ei tarvitse pelätä, vaan saa luottaa Jumalan lapsen osaan. Saamme käydä Taivaallisen Isän eteen, avata elämämme, turvautua ja luottaa kuin lapsi turvautuu vanhempaansa ja odottaa tämän apua ja rakkautta.

Ja Jumala myös osoittaa meille rakkautensa. Markuksen evankeliumin alussa kerrotaan, mitä Johannes Kastaja puhui oppilailleen itsestään ja jostakusta toisesta.

Mark 1: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."

Johannes puhuu tietysti Jeesuksesta. Hän antoi lupauksen, että joku tärkeä ja käänteentekevä hahmo oli astumassa esiin. Jumala lähetti Poikansa maailmaan. Jeesus tuli opettamaan Jumalan rakkaudesta, hän teki rakkauden tekoja, osoitti jokaisen ihmisen arvon suhtautumisellaan heihin, joita muut väheksyivät. Hän kärsi ja kuoli ihmiskunnan puolesta ja tämän rakkauden saamme maistaa ehtoollisessa. Ehtoollisessa Henki vahvistaa uskoamme ja ravitsee meitä matkallamme.

Jumalan rakkautta oli sekin, että Jeesus herätettiin kuolleista ja hän ilmestyi kuoleman voittajana opetuslapsilleen 40 päivän ajan. Sitten hänet otettiin taivaaseen rukoilemaan puolestamme. Mutta hän ei jättänyt opetuslapsiaan yksin. Hän ei jättänyt meitä selviytymään ja pärjäämään omin avuin.

Joh. 15: ”Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta.”

Jeesus lupasi meille Puolustajan. Totuuden Hengen, joka todistaa ja auttaa meitä todistamaan. Jeesus kutsuu Henkeä Puolustajaksi. Koska Pyhän Hengen tehtävä on myös puolustaa Jumalan omia, Jumalan lapsia, Jeesuksen opetuslapsia.

Nyt on ihan pakko puhua vähän jääkiekkoa. Suomen leijonaryhmä, jääkiekon mm-joukkue on pelannut kotikisoissa huikeaa puolustuspeliä. Omiin on mennyt ehkä jopa ennätysvähän maaleja. Puolustaja on joukkueelle elintärkeä pelaaja. Hän ottaa taklaukset vastaan, varjelee vastustajan hyökkäyksiltä, tarvittaessa laukoo voittomaalin siniviivalta.
 
Pyhä Henki on meidän puolustajamme. Me olemme Jeesuksen joukkue, se tiimi, johon kaste on meidät liittänyt. Me olemme seurakunta, jonka Henki on koonnut. Me olemme Jumalan lapset, Jumalan perhe. Me olemme joukkue, joka pelaa ristinmerkki rinnassaan. Tässä joukkueessa tarvitsemme puolustajaa, joka auttaa pitämään toisistamme huolta ja taklaa pois sellaiset aikomukset, joilla yritämme ehkä kampata toinen toistamme. Henki muistuttaa meitä, että meistä jokainen on arvokas ja tärkeä. Meidän ei pidä kilpailla keskenämme, ei joukkueen sisällä.

Tarvitsemme puolustajaa, joka rohkaisee silloin, kun olen ehkä tappiolla, ahtaalla, ahdistettuna. Ehkä rangaistus uhkaa. Ehkä loukkaantumistuomio odottaa ja joudun pohtimaan tulevaisuutta ja omaa paikkaani, mahdunko enää kokoonpanoon, onko minun lahjoillani tai osaamisellani merkitystä tälle porukalle. Henki puolustaa ja lupaa, että on. Paavali kirjoittaa korinttilaisille (1.Kor.12): 

”Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama. Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi. Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Henki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta. Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo.”

Me tarvitsemme toisiamme. Jokaista tarvitaan tässä joukkueessa, jota seurakunnaksi kutsutaan. Tuo rohkeasti lahjasi yhteiseen pöytään. Ehdota, mitä voisit tehdä seurakunnan hyväksi. Mitä voisit antaa? Miten haluaisit palvella? Jumalanpalveluksessa? Kasvatuksen, lasten ja nuorten parissa? Apua tarvitsevien kanssa? Jossain muussa, jonkun muun hyväksi?

Sanon, että ehdota, mitä voisit tehdä, sillä aina emme osaa tarjota oikeita tehtäviä tai sopivia keinoja käyttää omia vahvuuksia. Mutta toivoisin, että se, miten Henki ilmenee sinun kauttasi, siis uutta luova Henki, kasvun antava Henki, luottamukseen johtava Henki, uudistava Henki, rakkauteen rohkaiseva Henki, puolustava, joukkuetta rakentava Henki, että se, sinun lahjasi, saisi tulla yhteiseksi hyödyksi. Siihen haluan sinua tänään rohkaista, sillä sinun lahjoistasi voisi moni ilahtua ja saada vastauksen. Kristus osoittaa hyvyyttään ja rauhaansa myös sinun ja minun kauttamme. Keksitään me yhdessä keinot ja väylät tuoda ne yhteiseen käyttöön.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

En tuomitse minäkään

Saarna Huhtakodilla 2.7.2023 5. sunnuntai helluntaista: Armahtakaa! Joh. 8:2–11: Varhain aamulla Jeesus tuli taas temppeliin. Hänen luokseen kerääntyi ihmisiä suurin joukoin, ja hän istuutui ja opetti heitä. Kesken kaiken toivat lainopettajat ja fariseukset paikalle naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta. He asettivat hänet Jeesuksen eteen ja sanoivat: ”Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet tavattiin itse teossa. Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä. Mitä sinä sanot?” He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan. Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: ”Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.” Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan. Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen. Jeesus kohotti pää

Vanhasta uomasta uuteen alkuun

Tulosaarna Kangasniemen kirkossa 17.9.2023 Jeesus vaelsi eteenpäin opetuslastensa kanssa ja tuli erääseen kylään. Siellä muuan nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen. Martalla oli sisar, Maria. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Mutta Herra vastasi: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.” (Luuk. 10:38-42) Kuva: Päivi Kettunen Hyvät kuulijat kirkossa ja verkossa. Olen nyt parin viikon ajan ajellut Jyväskylästä tänne "Niemelle". Toivakan rajalla tulijan ottaa vastaan kunnan mainoskyltti ja tervetuloteksti: ”Kangasniemi. Kaunis ja uudistuva.” Ainakin ensimmäisten viikkojen kokemuksella paikka on sitä, m

Kaikki sinun askeleesi

Lähtösaarna 27.8.2023 Luomakunnan sunnuntai Joh. 1:1–4 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Rakkaat ystävät. Tämä on aika tunteellinen tilanne. Lähtösaarna. Monia ajatuksia on liikkunut mielessä lähtöön liittyen. Monia muistoja, monia kasvoja, monia merkittäviä tilanteita tässä kirkossa ja työssä tässä seurakunnassa. Muutokseen liittyy aina liike ja liikutus. Nyt päällimmäiset tunteet ovat kuitenkin kiitollisuuden tunteita. Jyväskylä on ollut minulle hyvä seurakunta oppia ja kasvaa. Tulin tänne nuorena pappina syksyllä 2009, liki 14 vuotta sitten, ilman lukulaseja ja muutenkin monella tavalla eri ihmisenä. Toimin monta vuotta nuorisopappina, mutta lopulta minusta taisi tulla kaikenikäisten, myös ikinuorten pappi. Olen saanut hyviä ystäviä ja tullut läheiseksi niin työkavereiden kuin seurakun