Siirry pääsisältöön

Joulu on kirkossa

Jouluaaton saarna, jossa reippaalla otteella hyödynsin sakasti.evl.fi -aineistoa. Kiitos ideoijille!

JOULU ON KIRKOSSA

Lammas
Siellä oli paimenia yöllä kedolla vartioimassa laumaansa. Löydätkö täältä kirkosta lampaan? Lammas on pehmeä. Voidaan silittää lammasta tekemällä näin. [silitetään kättä]
On hyvä, että näillä lampailla on kavereita. Lampaat ovat laumaeläimiä. Ne tarvitsevat laumaa ja paimenta. Yhdessä on turvallisempaa, helpompaa, mukavampaa.

Tässä mekin olemme yhdessä koolla. Kuten lampaat, mekin tarvitsemme toisiamme. Me tarvitsemme lähelle jonkun, joka välittää ja huolehtii. Nyt on hyvä hetki vaikka sanoa siinä vieressä istuvalle, kuinka tärkeä hän on. Että on tärkeää, että olet meidän perheessä. Että on tärkeää istua tässä vieressäsi. Koska sinä olet siinä, minä en ole yksin.

Me tarvitsemme toisiamme. Me etsimme toisistamme turvaa, ehkä anteeksiantamusta, ehkä luottamusta, ehkä lämpöä ja valoa.
Me etsimme yhdessä, niin kuin lampaatkin etsivät.
Ja ehkä hekin etsivät, jotka ovat meistä kaukana, jotka eivät kuulu meidän laumaan tai lähipiiriiin. Joulu muistuttaa myös niistä turvan etsijöistä, jotka ovat meille vieraampia.

Valo
Mutta vaikka olemme ehkä kaukana, me olemme heidän kanssaan yhdessä, koska olemme saman tähtitaivaan alla. Kun katsot ylös näetkö tähdet? Tämän tähtitaivaan alle mahtuu tänään monta tunnetta ja tarinaa. Iloja ja huolia, kiitoksia ja pettymyksiä, ehkä myös kysymyksiä ja pelkoja. Mitä sinun sydämellsei tänän kuuluu? Mitä sinä ehkä tänään kaipaat, mitä pelkäät?

Mitä mietit nojatessasi paimensauvaasi ja katsoessasi tätä laumaa tai omaa laumaasi? Mihin ajatuksesi käyvät, kun näet valon joka loistaa?

Sillä tähdet tuikkivat meille. Tällä tavalla. [tehdään käsillä tuikkivia tähtiä] Ne tuikkivat meille sitä valoa, jota kaipaamme. Valoa, jota erityisesti tänä jouluna kaipaamme pimeän keskelle, kun maa on musta ja lumeton.

Enkeli
Tähdet loistavat, mutta me näemme vielä suuremman valon. Kirkkaus täyttää pimeän taivaan. Enkeli ilmestyy. Näetkö sinä enkelin täällä kirkossa? Montako näet? 
Tiedätkö, tällä enkelillä on meille viesti!
Me kuulemme tuon viestin. [höristetään korvia]
Me saamme ilosanoman.
Meille on syntynyt Vapahtaja!
Jumala on tullut meidän luoksemme.

Seimi
Enkelin viesti vie meidät seimen luo. 
Me tulemme seimelle.
Siinä me ihmettelemme.
Siinä pysähdymme. 

Siinä me tuuditamme. Voidaan tuudittaa vastasyntynyttä Jeesus-lasta. Näin. [tuuditetaan vastasyntynyttä sylissä]
Tässä seimen luona me näemme. Me löydämme. Me uskomme. Me luotamme. Seimen luona me ilahdumme ja hämmästymme.

Jumalan rakkaus näyttäytyy meille, se tulee elämämme keskelle yllättävällä tavalla.
Seimessä me näemme Jumalan rakkauden meitä kohtaan. Me näemme Jeesuksen. Mitään ei tarvitse pelätä, kun Jumala on näin lähellä meitä.

Seimen luota me löydämme turvapaikan, sieltä me löydämme sovinnon, sieltä me löydämme uuden elämän. Siellä loistaa meille valo. Siellä on paikka meille jokaiselle.

Mihin sinä mielessäsi asetut tänään viettämään joulua?

Lampaiden kanssa kedolle – yhteyteen toisten kanssa, ottamaan toinen ihminen huomioon – kaukana ja lähellä?
Tähtitaivaan alle ihmettelemään valoa ja sen lähdettä?
Kuuntelemaan enkelikuoroa, jättämään pelon Jumalalle ja ottamaan vastaan ilosanoman?
Seimen äärelle, ihmeen äärelle, Jumalan rakkauden äärelle, aivan Jeesuksen viereen?

Rukoilemme: Rakas Jumala. Tässä me olemme joulun sanoman keskellä. Puhuttele sinä meitä tänään sillä ihmeellisellä sanomalla, jossa Vapahtaja syntyy maailmaan. Ole jokaisen joulunajassa läsnä niin täällä lähellä kuin kaukana maailmalla. Siunaa lapsia kaikkialla maailmassa. Aamen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

En tuomitse minäkään

Saarna Huhtakodilla 2.7.2023 5. sunnuntai helluntaista: Armahtakaa! Joh. 8:2–11: Varhain aamulla Jeesus tuli taas temppeliin. Hänen luokseen kerääntyi ihmisiä suurin joukoin, ja hän istuutui ja opetti heitä. Kesken kaiken toivat lainopettajat ja fariseukset paikalle naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta. He asettivat hänet Jeesuksen eteen ja sanoivat: ”Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet tavattiin itse teossa. Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä. Mitä sinä sanot?” He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan. Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: ”Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.” Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan. Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen. Jeesus kohotti pää

Vanhasta uomasta uuteen alkuun

Tulosaarna Kangasniemen kirkossa 17.9.2023 Jeesus vaelsi eteenpäin opetuslastensa kanssa ja tuli erääseen kylään. Siellä muuan nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen. Martalla oli sisar, Maria. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Mutta Herra vastasi: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.” (Luuk. 10:38-42) Kuva: Päivi Kettunen Hyvät kuulijat kirkossa ja verkossa. Olen nyt parin viikon ajan ajellut Jyväskylästä tänne "Niemelle". Toivakan rajalla tulijan ottaa vastaan kunnan mainoskyltti ja tervetuloteksti: ”Kangasniemi. Kaunis ja uudistuva.” Ainakin ensimmäisten viikkojen kokemuksella paikka on sitä, m

Kaikki sinun askeleesi

Lähtösaarna 27.8.2023 Luomakunnan sunnuntai Joh. 1:1–4 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Rakkaat ystävät. Tämä on aika tunteellinen tilanne. Lähtösaarna. Monia ajatuksia on liikkunut mielessä lähtöön liittyen. Monia muistoja, monia kasvoja, monia merkittäviä tilanteita tässä kirkossa ja työssä tässä seurakunnassa. Muutokseen liittyy aina liike ja liikutus. Nyt päällimmäiset tunteet ovat kuitenkin kiitollisuuden tunteita. Jyväskylä on ollut minulle hyvä seurakunta oppia ja kasvaa. Tulin tänne nuorena pappina syksyllä 2009, liki 14 vuotta sitten, ilman lukulaseja ja muutenkin monella tavalla eri ihmisenä. Toimin monta vuotta nuorisopappina, mutta lopulta minusta taisi tulla kaikenikäisten, myös ikinuorten pappi. Olen saanut hyviä ystäviä ja tullut läheiseksi niin työkavereiden kuin seurakun