Siirry pääsisältöön

Älkää olko tyhmiä! eli toisen rippikoulusunnuntain saarna

Saarna Tilkkutäkkimessussa 17.11.2013
Rippikoulusunnuntai Lahjaharjun kappelissa
(Valvomisen sunnuntai)

Matt. 25:1-13

Tässä tekstissä on monta hämärää kohtaa. Monta sellaista, joita täytyisi hieman valaista. Asioita, joita ei ihan heti välttämättä tajua. Kuten vaikkapa se, miksi morsiusneitojen piti lähteä sulhasta vastaan. Tai se, kuka huutaa keskellä yötä, että ylkä, siis sulhanen, tulee. Tai, että mitä tekemistä sulhasen tuntemisella ja ajoissa ehtimisellä on toisiinsa, kun myöhästyneille sanotaan: minä en tunne teitä.

Jeesus puhui usein vertauksin. Kaikkiin emme löydä nyt  selvyyttä tai vastauksia. Jotain jää omalle pohdinnalle ja selvittelylle. Mutta osoitetaanko lampulla ainakin tätä tuntemiskysymystä kohti? Sillä vaikuttaisi siltä, että kannattaisi tuntea tämä sulhanen, joka saapuu, jotta pääsee juhliin mukaan. Jos bileiden isäntä ei tunne vierasta, voi bileisiin pääsy mennä sivu suun. Ei niihin kuokkimaan olla menossa, vaan kutsuttuna.

Jokainen on kutsuttu juhliin. Jokainen on kutsuttu taivaan iloisiin bileisiin. Meidät on taivasta varten luotu. Ja kun meidät on kastettu, meidät on merkitty kutsuvieraslistalle. Bileiden isännän tutuiksi.

Voisiko tämän Jeesuksen vertauksen ymmärtää niin, että nuo lamput jotka morsiusneidoilla oli käsissään, kuvastaisivat sitä uskoa, joka on meille kasteessa annettu. Siis sitä uskoa, jonka pieni siemen on meihin pieninä kasteen hetkellä istutettu. Laitettu kasvamaan. Jumala on aloittanut jo kasteessa hyvän työnsä. Hän on antanut lahjaksi uskon, jotta me sen avulla saamme elämäämme valoa ja näemme paremmin missä tulisi kulkea ja vaeltaa.

Hyvä. Lamppu siis löytyy. Tai ehkä sinua ei ole kastettu. Älä masennu. Rippikoulun myötä se on vielä mahdollista. Sinutkin voidaan kastaa, jos niin itse toivot. Lamppu voi syttyä.

Eli on lamppu, mutta onko öljyä? Morsiusneitojen kesken meni fiftyfifty. Oli viisi tyhmää, jotka eivät varanneet öljyä, ja viisi viisasta, jotka varasivat, koska nuo lamput toimivat öljyllä. Meidän taskulamppumme puolestaan toimivat paristoilla. Kynttilä toimii steariinilla. Kattolamppu sähköllä. Eli tarvitaan jotain muuta, jotta lamppu toimii. Ei riitä, että on lamppu, tarvitaan myös jotain mikä pitää valoa yllä.

Miten tämä liittyy rippikouluun? Rippikoulu voi olla sinulle paikka, jossa voit valita kummalle puolelle kuulut, viisaisiin vai tyhmiin. Ja nyt en tarkoita sitä, miten hyvin tiedät kaikki oikeat vastaukset, vaan sitä, miten käytät tämän rippikouluajan hyväksesi. Otatko sen öljyn, jota rippikoulussa sinulle tarjotaan, vai et. Varaudutko elämää varten niillä eväillä, joita rippikoulu voi antaa?

Se on sinusta kiinni. Me rippikoulun työntekijät ja isoset olemme sitoutuneet siihen, että sinulla olisi mahdollisimman mukava rippikoulu. Että voisit olla oma itsesi, että voisit rohkeasti tutustua toisiin, että saisit oppia siitä Jumalasta, jonka nimeen sinut on kastettu. Isästä ja Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Että saisit tutustua itseesi upeana Luojan luomana nuorena, ja saisit tutustua myös toisiin hienoihin tyyppeihin ja opetella elämään yhdessä heidän kanssaan, ja että saisit tutustua myös rakastavaan ja hyvää tarkoittavaan Jumalaan, joka on sinulle sytyttänyt kasteessa lampun ja antanut uskon lahjan.

Rippikoulussa tutustutaan siihen, kuka minä olen, kuka tuo toinen on, ja kuka se Jumala on. Rippikoulussa leikitään, lauletaan ja nauretaan. Jutellaan, hymyillään, ruokaillaan. Rippikoulussa iloitaan, rippikoulussa kuulutaan yhteen, rippikoulussa otetaan toinen huomioon.

Rippikoulussa tutustutaan siihen, millainen seurakunta on. Tutustutaan nuorten toimintaan, käydään nuortenilloissa, nuortenmessuissa. Tutustutaan miten kirkko toimii elämän eri vaiheissa, vauvasta vaariin. Osallistutaan jumalanpalveluksiin ja konsertteihin. Opetellaan elämään kristittynä, valona tässä maailmassa.

Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun. Luetaan Raamatun kertomuksia, etsitään Raamatusta tarttumapintaa omaan elämään, kysytään Raamatun äärellä elämän pieniä ja isoja kysymyksiä. Tutustutaan Jumalaan, jonka rakkaudesta Raamattu kertoo, vaikka näin: "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon että antoi ainoan Poikansa jottei yksikään joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän."

Rippikoulussa hiljennytään. Paitsi kirkossa myös riparilla, vaikkapa iltahartauksissa. Tutustutaan rukoukseen, tapaan olla yhteydessä Jumalaan. Opetellaan rukouksia, myös ulkoa. Luotetaan, että kaikissa asioissa voi kääntyä Taivaan Isän puoleen.

Rippikoulussa tutustutaan ehtoolliseen. Rippikoulu ja konfirmaatio antavat oikeuden käydä itse ehtoollisella. Mutta jo nyt voi tulla vanhemman tai kummin kanssa. Ja rippikoulussa rippikouluryhmänä voidaan tulla ehtoollispöytään. Ottaa vastaan Vapahtajan rakkaus ja anteeksianto.

Omaan elämään tutustuminen. Toiseen ihmiseen tutustuminen. Seurakunnan toimintaan tutustuminen. Raamattuun tutustuminen. Rukoukseen tutustuminen. Ehtoolliseen tutustuminen. Ne ovat kaikki öljylähteellä olemista. Varustautumista kristityn elämään. Elämän eväiden pakkaamista mukaan. Ja lopulta: se on tutustumista myös Jumalaan ja Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen. Siihen taivaan bileiden isäntään, jonka tutuiksi meidät on kasteessa kutsuttu. Mutta on myös meistä itsestämme kiinni miten tuttuina tahdomme hänelle pysyä. On meistä kiinni olemmeko viisaita vai tyhmiä. Ei olla tyhmiä. Otetaan öljyt mukaan. Pidetään varapatterit taskussa. Otetaan itse selvää. Tutustutaan Jeesukseen. Rippikoulussa ja pitkään sen jälkeenkin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. Olipa

Veden voima

Saarna 18.8.2024 13. sunnuntai helluntaista: Jeesus, parantajamme 2. Kun. 5: 1-15; Ap. t. 3: 1-10; Joh. 9: 1-7, 39-41 Oletko käynyt kesällä uimassa? Minäkin pääsin pulahtamaan Puulaan ensimmäistä kertaa. Ja oli muuten kerrassaan kirkkaan puhdasta vettä! Puulan vesissä kelpaa pulikoida. Vesi virkistää. Vesi virvoittaa. Vedessä uiskentelu voi rentouttaa. Ja vedellä on aika olennainen merkitys ihan meidän hengissä pysymiselle. Mihin kaikkeen vettä tarvitsemmekaan? Vesi on paras janojuoma. Suositusten mukaan ihmisen olisi hyvä juoda 1,5 litraa nestettä päivässä.  Helteellä vesi viilentää ja varjelee kuumenemasta liikaa. Vesi sammuttaa tulipalot. Veden avulla valmistamme ruokaa. Vesi antaa kasvun viljalle ja muille kasveille, joista valmistamme ruokaa. Pesemme vedellä vaatteet ja astiat ja itsemme. Huuhtelemme hampaamme. Peseytymällä ehkäisemme tautien leviämistä.  Vesi auttaa pysymään puhtaana ja hygieenisenä.  Vedellä on siis voima ihan arjessa pärjätäksemme. Ehkä e

Anna ihmeille mahdollisuus

Saarna 3.11.2024 Rippikoulustartti Kahden valtakunnan kansalaisena Room. 13: 1-7; Matt. 17: 24–27 Kuva joakant Pixabaystä Kuinka moni on joskus käynyt ongella? Kuinka moni on joskus saanut kalan? Kuinka moni on löytänyt kalan suusta kolikon? No se olisikin aikamoinen yllätys. Kolikoita kalan suusta harvemmin löytyy. Ja on se niinkin, että ihan joka onkireissulla ei tule välttämättä edes sitä kalaakaan. Joskus kalan saaminen on iloinen yllätys, vaikka se tulisi ilman kolikkoa suussa. Ehkä Jeesuksen pointti ei ole tässä antaa kalastus- tai tienausvinkkejä. Ehkä sitä rahaa kannattaa yrittää hankkia jotain muuta kautta kuin kalojen suuhun kurkkimalla. Mutta mikä se Jeesuksen pointti sitten on? Mitä Jeesus tässä haluaa meille sanoa? Minulle tulee ekana mieleen, että kannattaa antaa ihmeille mahdollisuus. Koska elämä voi joskus yllättää. Elämä voi yllättää, kun uskaltaa ihmetellä ja olla joskus suu ammollaan kuin kalalla. Niin kuin järvi on täynnä kaloja, jotka ei nappaa koukkuun