torstai 18. kesäkuuta 2009

putki vapaita

vietän neljättä perättäistä vapaapäivää. siinä on vasta puolet riparin ja työputken mukanaantuomista vapaista. alkupäivät menivät lepäillessä ja huolettomuuteen nojaillessa. sain juostua pitkiä lenkkejä, pidin rentouttavan vapaaillan ja soin sellaisen myös rouvalle. nyt elimistö on kaiketi sisäistänyt sen, että on todella aikaa - vaikka sairastaa. aamulla heräsin kurkku kipeänä kuin olisin niellyt kaktuksen. olo on jokseenkin saamaton ja nuutunut.

samalla on vapaapäiviltä kadonnut kiintopiste, johon purkaa tämä löysä aika. juhannus ei tuo mukanaan mitään kummempaa, kun päätimme jo hyvän aikaa sitten skipata sen lähtemättä mihinkään. on taitolaji olla tekemättä mitään. kirjaan tarttumisen alttius on unohtunut. blogin kirjoittaminen ei inspiroi. lenkille ei kipeänä kannata lähteä. sisko lensi saksasta leikkimään lasten kanssa. kai tässä vain istun, ihmettelen ja ikävystyn. tai etsimättä löydän oivalluksen, kuinka olla vapaalla todella vapaa.

toim.huom.
viime yönä tein väärin eli töitä vapaapäivänä/-yönä. kuten oikein on, laitoin saarnatekstin muhimaan mieleen ja heti pulpahtelikin ajatuksia ensi viikon sunnuntain saarnaa ajatellen. kirjoittelin niitä ihan ylös. eli vaikea olla vapaalla. mutta ehkä saarnaa ei pidä lukea yksin työtehtäväksi vaan ennemminkin oman spiritualiteetin ja rauhan rakentamiseksi.

Ei kommentteja: