torstain illassa käy kolea tuuli.
kuin kuoleman hiipivät askeleet lähenisivät.
maahan jää laahavan viitan jälkiä.
aika on täyttynyt.
huominen tulee, sen jo tiedän.
istumme kahden sillalla. sinä
sanot: pysy siinä.
virta kulkee allamme, sinä otat minusta kiinni
kun painovoima käy liian vahvaksi.
minä olen heikko.
sinähän tiedät, millaista se on.
olla rikki.
mutta vain pari päivää vielä.
aurinko nousee, varjot katoavat
ja huurteinen maa kukkii.
jaksan odottaa, jaksanhan.
sinä näytät, että kuolemalta on revitty siivet.
kivenkovat valheet murrettu kuin pehmeä leipä.
istu vielä viereeni. istu, että jaksan uskoa.
kuin kuoleman hiipivät askeleet lähenisivät.
maahan jää laahavan viitan jälkiä.
aika on täyttynyt.
huominen tulee, sen jo tiedän.
istumme kahden sillalla. sinä
sanot: pysy siinä.
virta kulkee allamme, sinä otat minusta kiinni
kun painovoima käy liian vahvaksi.
minä olen heikko.
sinähän tiedät, millaista se on.
olla rikki.
mutta vain pari päivää vielä.
aurinko nousee, varjot katoavat
ja huurteinen maa kukkii.
jaksan odottaa, jaksanhan.
sinä näytät, että kuolemalta on revitty siivet.
kivenkovat valheet murrettu kuin pehmeä leipä.
istu vielä viereeni. istu, että jaksan uskoa.
Kommentit