Jouluaaton saarna Kuivannon kirkossa 24.12.2008 klo 14
Evankeliumi ja Enkeli taivaan:
Luuk. 2:1-14
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet mutta...
1. Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.
2. Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.
Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
10. Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.
Saarna
Mitä sinä odotat joululta? Hyvän tahdon, toivon ja rauhan juhlaa? Joulun tunnelmaa? Lunta ja valkeaa joulua? Tuttuja joululauluja? Kodin lämpöä, lasten naurua, terveyttä, aikaa itselle ja läheisille ihmisille?
Jos nämä asiat ovat osa unelmajouluasi, niin pidä unelmastasi kiinni. Unelmia tarvitaan näinä päivinä ehkä kovemmin kuin koskaan. Monet meistä joutuvat näet tinkimään unelmistaan. Myös jouluna. Joulu ei ole aina sellainen kuin toivoisi eikä elämä mene aina suunnitelmien mukaan. Moni tuntee juhlapäivinäkin huolta ja murhetta: rahanpuute, työttömyys, yksinäisyys, huoli läheisistä ja väsymys tunkeutuvat mieleemme. Siinä väistyvät jouluevankeliumissa kuulemiemme enkelten riemu ja paimenten ilo taka-alalle.
Tänä jouluna voimme silti kysyä: Kuinka saisimme houkuteltua enkelten riemua ja paimenten iloa esiin? Kuinka voisimme yhtyä enkelten ylistykseen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.
Kunnia kuuluu Jumalalle, koska ”antoi ainoon Poikansa”. Samasta syystä ihmiset saavat rauhan. Seimen lapsi on Rauhan ruhtinas, joka luo rauhan ihmisen ja Jumalan välille. Jeesus syntyi pelastaakseen meidät. Sovittaakseen syntimme ja lunastaakseen meidät vapaiksi kuoleman vallasta.
Seimen lapsi tuo rauhan paitsi ihmisen ja Jumalan välille, hän tuo rauhan myös meidän ihmisten välisiin suhteisiin. Jouluna Jumala lähestyy meitä. Jotain merkittävää on siinä, että Jumala syntyi pieneksi lapseksi. Vauvaksi, joka herättää meissä hellyyden pitää huolta. Vauvaksi, joka saa meidät avaamaan sylimme ja ottamaan vastaan. Lapseksi, jota pitelemällä pidämme sylissämme maailman kalleinta aarretta, Vapahtajaa.
Ihmisten välinen rauha syntyy silloin, kun tämä lapsi saa tulla elämämme valtiaaksi ja joulumme keskukseksi. Kun ihminen saa ottaa vastaan Joulun lahjan, Vapahtajan, rakkauden lahjan, syntyy hänessäkin halu antaa eteenpäin. Halu rakentaa rauhaa, olla ystävällinen toiselle ihmiselle. Auttaa sitä, joka apua tarvitsee.
Jeesus syntyi ja syntyy jokaisena jouluna, jotta sinä ja minä löytäisimme hänet. Jeesus syntyi, koska me elämme varjojen maassa, huolien pimeydessä, yksinäisyyden pimeydessä, sairauksien ja väsymyksen varjojen alla. Hänen kanssaan joulumme voi olla juhla riippumatta siitä, millainen elämäntilanteemme on. Levottomuudestamme tai huolistamme huolimatta. Huolimatta siitä, mitä joulupöydässämme on tarjolla tai siitä, kuinka monta lahjaa kuusen alta löytyy. Seimestä löydämme todellisen lahjan. Hän on Kristus, Herra. Hän tuo rauhan.
Evankeliumi ja Enkeli taivaan:
Luuk. 2:1-14
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet mutta...
1. Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.
2. Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.
Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
10. Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.
Saarna
Mitä sinä odotat joululta? Hyvän tahdon, toivon ja rauhan juhlaa? Joulun tunnelmaa? Lunta ja valkeaa joulua? Tuttuja joululauluja? Kodin lämpöä, lasten naurua, terveyttä, aikaa itselle ja läheisille ihmisille?
Jos nämä asiat ovat osa unelmajouluasi, niin pidä unelmastasi kiinni. Unelmia tarvitaan näinä päivinä ehkä kovemmin kuin koskaan. Monet meistä joutuvat näet tinkimään unelmistaan. Myös jouluna. Joulu ei ole aina sellainen kuin toivoisi eikä elämä mene aina suunnitelmien mukaan. Moni tuntee juhlapäivinäkin huolta ja murhetta: rahanpuute, työttömyys, yksinäisyys, huoli läheisistä ja väsymys tunkeutuvat mieleemme. Siinä väistyvät jouluevankeliumissa kuulemiemme enkelten riemu ja paimenten ilo taka-alalle.
Tänä jouluna voimme silti kysyä: Kuinka saisimme houkuteltua enkelten riemua ja paimenten iloa esiin? Kuinka voisimme yhtyä enkelten ylistykseen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.
Kunnia kuuluu Jumalalle, koska ”antoi ainoon Poikansa”. Samasta syystä ihmiset saavat rauhan. Seimen lapsi on Rauhan ruhtinas, joka luo rauhan ihmisen ja Jumalan välille. Jeesus syntyi pelastaakseen meidät. Sovittaakseen syntimme ja lunastaakseen meidät vapaiksi kuoleman vallasta.
Seimen lapsi tuo rauhan paitsi ihmisen ja Jumalan välille, hän tuo rauhan myös meidän ihmisten välisiin suhteisiin. Jouluna Jumala lähestyy meitä. Jotain merkittävää on siinä, että Jumala syntyi pieneksi lapseksi. Vauvaksi, joka herättää meissä hellyyden pitää huolta. Vauvaksi, joka saa meidät avaamaan sylimme ja ottamaan vastaan. Lapseksi, jota pitelemällä pidämme sylissämme maailman kalleinta aarretta, Vapahtajaa.
Ihmisten välinen rauha syntyy silloin, kun tämä lapsi saa tulla elämämme valtiaaksi ja joulumme keskukseksi. Kun ihminen saa ottaa vastaan Joulun lahjan, Vapahtajan, rakkauden lahjan, syntyy hänessäkin halu antaa eteenpäin. Halu rakentaa rauhaa, olla ystävällinen toiselle ihmiselle. Auttaa sitä, joka apua tarvitsee.
Jeesus syntyi ja syntyy jokaisena jouluna, jotta sinä ja minä löytäisimme hänet. Jeesus syntyi, koska me elämme varjojen maassa, huolien pimeydessä, yksinäisyyden pimeydessä, sairauksien ja väsymyksen varjojen alla. Hänen kanssaan joulumme voi olla juhla riippumatta siitä, millainen elämäntilanteemme on. Levottomuudestamme tai huolistamme huolimatta. Huolimatta siitä, mitä joulupöydässämme on tarjolla tai siitä, kuinka monta lahjaa kuusen alta löytyy. Seimestä löydämme todellisen lahjan. Hän on Kristus, Herra. Hän tuo rauhan.
Kommentit