maanantai 15. joulukuuta 2008

300 kilometrin haaste

elokuun 31. päivänä kirjoitin juoksemisesta, tarkkaanottaen ystäväni kristianin heittämästä 300 kilometrin haasteesta. kilometrien kerääminen alkoi elokuun lopulla ja päättyy tänään. ilolla ja ylpeydellä julistan saaneeni kilometrini täyteen jo eilen!

haaste oli haastava, mutta kannattava. kun syksyn alussa lenkit olivat pituudeltaan pitkälti niin pitkiä kuin mitä jaksoin juosta, olivat ne viimeisinä viikkoina niin pitkiä kuin aikaa juoksemiseen perheeltä sain anottua. tarpeeksi pitkiä, mutta helpompia kuin aiemmat lyhyemmät. kunto koheni syksyn aikana huomattavasti, henkinen jaksaminen suoraan verrannollisesti.

kilometrini jakautuivat varmastikin (harmi, etten kirjannut kaikkea ylös) melko sopuisasti asvaltille ja maastoon. pääosan juoksin ehkä kuitenkin läheisellä pururadalla. maantiellä tein pidemmät ja loppusyksyn loskakelin lenkit. joitain kymmeniä kertoja kiersin urheilukentän ratakierrosta. nyt muistan, että ensimmäiset juoksut teinkin vielä pitäjänmäessä. lenkkikengät yhdistivät siis vanhan ja uuden kodin.

muutamia tunnuslukuja:

juoksupäiviä eli lenkkejä oli tasan 40. keskimääräisen lenkin pituus oli siis 7,5 km. haasteeseen kului 115 päivää, joten lenkki osui noin joka kolmanteen päivään. pisin nollaputki eli peräkkäisten juoksemattomien päivien pituus oli 20 päivää.

tässä tarkemmin juoksemisen jakautumisesta:

0-100 km: 63 päivää, 16 lenkkiä, pisin lenkki 9,02 km, lyhyin 4,4 km.
100-200 km: 26 päivää, 12 lenkkiä, pisin 15,31 km, lyhyin 4,45 km.
200-300 km: 26 päivää, 12 lenkkiä, pisin 15,76 km, lyhyin 3,5 km.

yli kympin lenkkejä (10,36-15,76 km) kertyi yhteensä kuusi.

eiköhän se tästä. vuoden alusta alkavat uudet haasteet, mutta niistä sittemmin lisää. nyt anna jalkojen levätä ainakin viikon, saa nähdä tapahtuuko joulun seudulla mitään. töissä ainakin olen.

2 kommenttia:

Emmi kirjoitti...

Hyvä Viltsu! Pian nähdään!

Elina Koivisto kirjoitti...

Hieno suoritus! Fyysisen kunnon ylläpitäminen on kyllä tärkeää henkiselle jaksamiselle. Minua niin harmittaa se, että olen kuntoillut tänä syksynä niin vähän. Onneksi joudun kävelemään ja pyöräilemään vähän joka päivä työmatkoilla. Täytyy kyllä ottaa taas itseä niskasta kiinni, ettei kunto rapistu kokonaan.