Siirry pääsisältöön

merkkipaaluja

tänään vuoden 2008 kunnallisvaalipäivänä on sopivaa luetella muutamia tapauksia, joita viime päivät ovat tuoneet tullessaan.

sohvi täytti siis vuoden ja sitä juhlittiin suvulla ja ilolla. juhlien jälkeen tyttö on alkanut toden teolla ottamaan askelia. nyt hän tepsuttaa jo metrikaupalla täysin sujuvasti. se näyttää tuntuvan tytöstä yhtä hienolta kuin ihmeissään ajan kulumisesta, lasten kehityksestä ja elämän ihmeellisyydestä olevasta isistä.

tänään olen ollut pappi kahden viikon ajan. eilen koitti ensimmäinen kirkollinen toimitus. siunasin ensi kertaa. huumoria oli ollut pelissä, sillä arkku oli niin kapea, että ristin muotoileminen hiekalla oli varsinainen haaste, ainakin ensikertalaiselle. rististä tuli kiero, mutta muuten siunaus tapahtui ohjeiden mukaan ja laillisesti oikein. muistotilaisuuskin sujui hyvin ja sain osakseni kiitosta ja rohkaisuja.

keskiviikkona maskun miehet kantoivat olohuoneeseen uuden kulmasohvan. laitoin sen heti kasaan ja oikaisin itseni sille kesken työajattoman työpäivän. olemme oikein tyytyväisiä hankintaan. lasku tulee vasta kuukausien päästä, mukavuudesta nauttiminen ei siksi tunnu vielä kuitenkaan aivan omalta.

perjantaina kylpyhuoneremottimme pääsi siihen vaiheeseen, että siivooja kävi luuttuamassa paikat ja odottelemme enää ilmanvaihdon ja peilikaapin asentamista. suihkussa olen jo käynyt. kylpyhuone on upea ja antaa nyt sysäyksen järjestellä kodin muutoinkin valmiimmaksi.

nyt lapset ovat nukahtaneet ja ryhdyn rouvan kanssa romanttisen (kuinkas muutenkaan!) elokuvan ääreen. sekin on merkkipaalu. edelliskerrasta onkin jo yllinkyllin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

En tuomitse minäkään

Saarna Huhtakodilla 2.7.2023 5. sunnuntai helluntaista: Armahtakaa! Joh. 8:2–11: Varhain aamulla Jeesus tuli taas temppeliin. Hänen luokseen kerääntyi ihmisiä suurin joukoin, ja hän istuutui ja opetti heitä. Kesken kaiken toivat lainopettajat ja fariseukset paikalle naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta. He asettivat hänet Jeesuksen eteen ja sanoivat: ”Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet tavattiin itse teossa. Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä. Mitä sinä sanot?” He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan. Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: ”Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.” Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan. Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen. Jeesus kohotti pää

Vanhasta uomasta uuteen alkuun

Tulosaarna Kangasniemen kirkossa 17.9.2023 Jeesus vaelsi eteenpäin opetuslastensa kanssa ja tuli erääseen kylään. Siellä muuan nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen. Martalla oli sisar, Maria. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Mutta Herra vastasi: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.” (Luuk. 10:38-42) Kuva: Päivi Kettunen Hyvät kuulijat kirkossa ja verkossa. Olen nyt parin viikon ajan ajellut Jyväskylästä tänne "Niemelle". Toivakan rajalla tulijan ottaa vastaan kunnan mainoskyltti ja tervetuloteksti: ”Kangasniemi. Kaunis ja uudistuva.” Ainakin ensimmäisten viikkojen kokemuksella paikka on sitä, m

Kaikki sinun askeleesi

Lähtösaarna 27.8.2023 Luomakunnan sunnuntai Joh. 1:1–4 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Rakkaat ystävät. Tämä on aika tunteellinen tilanne. Lähtösaarna. Monia ajatuksia on liikkunut mielessä lähtöön liittyen. Monia muistoja, monia kasvoja, monia merkittäviä tilanteita tässä kirkossa ja työssä tässä seurakunnassa. Muutokseen liittyy aina liike ja liikutus. Nyt päällimmäiset tunteet ovat kuitenkin kiitollisuuden tunteita. Jyväskylä on ollut minulle hyvä seurakunta oppia ja kasvaa. Tulin tänne nuorena pappina syksyllä 2009, liki 14 vuotta sitten, ilman lukulaseja ja muutenkin monella tavalla eri ihmisenä. Toimin monta vuotta nuorisopappina, mutta lopulta minusta taisi tulla kaikenikäisten, myös ikinuorten pappi. Olen saanut hyviä ystäviä ja tullut läheiseksi niin työkavereiden kuin seurakun