villen blogi

Pidin tänään (20. sunnuntai helluntaista: Usko ja epäusko) ensimmäisen saarnan uudessa virassani Orimattilassa. Seurakunta otti minut vastaan kukkasin ja suurella joukolla. Saarna oli myös laatuaan ensimmäinen, jonka pidin perinteisestä saarnatuolista, ylhäältä. Joh. 9:24-38 Mies, joka oli ollut sokea, kutsuttiin kuultavaksi. Fariseukset sanoivat hänelle: »Anna kunnia Jumalalle! Me tiedämme, että se mies on syntinen.» Mies vastasi: »Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen.» He kyselivät: »Mitä hän sinulle teki? Millä tavoin hän avasi silmäsi?» Mies vastasi: »Johan minä sen teille sanoin, te vain ette kuunnelleet. Miksi te taas tahdotte sen kuulla? Tekeekö teidänkin mieli hänen opetuslapsikseen?» He vastasivat hänelle pilkallisesti: »Sinä hänen opetuslapsensa olet, me olemme Mooseksen opetuslapsia. Me tiedämme, että Jumala puhui Moosekselle, mutta mistä tuo mies on peräisin, sitä emme tiedä.» »Merkillistä», mies vastasi, »että te ette tie

istun toimistolla ja mietin huomista saarnaa. mietin myös, että kahden viikon kuluttua voi olla jännät paikat. pappisvihkimys lähestyy. eilen palasin lenkkipolulle ja kolmen viikon nollaputki katkesi. orimattilan valaistu kuntorata on oivallinen, riittävän pitkä ja vaihteleva. ja vain puoli kilometriä kotiovelta. kiire tulee 300 kilometrin haasteen kanssa. valmistaudun jo hyväntekijäksi. koti näyttää yhä miltei samalta kuin kaksi viikkoa sitten. siihen on vaikuttaneet ainakin kaksi seikkaa: olimme ensin koko perhe vuoron perään flunssassa ja kuumeessa. sitten olemme suurella kärsivällisyydellä odotelleet vaatekaappien vaihtamista, mikä tullee vihdoin tänään päätökseensä. sitten pääsemme siirtämään tavarat laatikoista kaappeihin ja tyhjät laatikot pois silmistä. ensi viikolla saamme uuden sängyn ja toivottavasti pian sohvankin. sohvi täyttää pian vuoden, mitä juhlimme tasan kolmen viikon päästä. siihen mennessä koti olisi saatava vieraskoreaksi. töihin on ollut joka päivä mukava mennä.

orimattilan seurakunta on ottanut minut lämpimästi vastaan. lämpö on nostanut minulle jopa kuumeen. oikeasti tässä sekoittuvat kaksi eri asiaa. työt ovat alkaneet mukavasti ja touhukkaasti. heti ensimmäisenä päivänä pääsin tulevien rippikoululaisten eli siis oman seurakuntani pariin. myös kokouskulttuuri on alkanut tulla tutuksi (viisi palaveria). uutta tulee vastaan kuin selkiä hiihtokilpailussa. siitä, muutosta ja kaikenlaisista ajatusprosesseista johtuen stressi laukesi eilen kuumeena ja hirveänä särkynä. nyt jo toivun, rouva on antanut minun auliisti levätä. nyt on sentään vapaata aina tiistaihin. jospa saisimme kotia kuntoon.

muuttamisen sumoaja on selätetty. tatami on ottelun jälkeisen hajaannuksen vallassa. laatikoita on yhä siellä täällä. huonekalut ovat sentään löytäneet paikoilleen. lamput sain kattoon eilen. nyt näkee illallakin. sisäänkin näkee, sillä meillä ei ole vielä verhoja. tai keittiössä on valmiiksi kaihtimet ja lasten makuuhuoneessa nopea kyhäelmä tummennukseksi. tilaa täällä on! välillä sekoan huoneissa. keittiö on miellyttävä, remontoitu. sen kautta pääsee ympäri sekä eteisaulaan että tilavaan ruokailutilaan. olohuone odottaa uutta sohvaa, mutta uuden digiboksin asensin eilen. nyt voidaan katsoa muumeja ja muita. työhuoneen ovi on kiinni kahdesta syystä: (a) etteivät lapset mene sinne, (b) koska kaikki lainehtii hujanhajan lattialla. lasten leikkihuone kaipaa käyntiä ikeassa. master bedroom on myös ihan kesken. nukumme patjalla ja odotamme kallista mutta ihanaa jenkkisänkyä. vaatehuone on mahtava mutta täyttämättä. kylppärissä on amme mutta pesukoneeseen tarvitaan pidempi letku. en aio pyy

Annoin äsken saarnanäytteen. Tässäpä se: Saarna Tampereen Vanhan kirkon viikkomessussa 11.9.2008 17. su hell: Jeesus antaa elämän Evankeliumi – Joh. 11: 21-29, 32-45 Martta sanoi Jeesukselle: »Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken mitä häneltä pyydät.» Jeesus sanoi: »Veljesi nousee kuolleista.» Martta vastasi: »Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa.» Jeesus sanoi: »Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?» »Uskon, Herra», Martta vastasi, »minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.»     Tämän sanottuaan Martta palasi kotiin, kutsui sisartaan Mariaa ja sanoi hänelle kahden kesken: »Opettaja on täällä ja kutsuu sinua.» Kuullessaan sen Maria heti nousi ja lähti Jeesuksen luo.     Ehdittyään sinne, missä Jeesus oli, ja nähtyään hänet Maria v

...on kaaoksesta, banaanilaatikkokasasta, sanomalehtipaperimytyistä ja hyllyjen tyhjyydestä päätellen käynnissä. siinäpä tärkeimmät.