Siirry pääsisältöön

reissussa

eilen lähdimme matkaan. auto starttasi, vaikka edellisiltana alkoi jännittää. jäimme elian kanssa pösön tankattuamme huoltamon pihaan. huoltoaseman pojat, jotka eivät tienneet miten kaapelit laitetaan, ensin työnsivät, sitten antoivat akustaan virtaa. pääsimme kotiin mutta akku jäi tyhjäksi. naapuri lainasi laturia, joka toimi.

tulimme jyväskylään, jossa vaimo pääsi hiuksistaan, jotka eivät olleet hänen. nyt on tukka lyhyt ja kiva. lapset nukkuivat matkateon tähden miten sattuu. kuitenkin aamuun asti. kahdentoista tienoilla jatkamme matkaa. vietämme viikon pyhiksellä. koetamme ottaa rennommin kuin mitä olettaa sopii. lasten kanssa reissatessa ja ihan tarpeeksi monessa kylässä käydessä voi vanhempien "loma"viikko tuntua...no, jossain. tuntua jossain. tunteet ovat tärkeitä, mutta en haluaisi joka kerta potea huonoja tuntoja siitä, kenen luona ollaan oltu enemmän ja ennemmin kuin toisen.

itse aion tosin puuhailla gradun parissa edes hieman. tavoitteellinen johdantoluvun ja lähestymistavan avaaminen (joka voi päätyä johdantoon, en tiedä vielä) eivät valmistuneet viikon loppuun mennessä. reissun jälkeen maanantaina pyrin aloittamaan tutkimusluvun. sen uskon etenevän nopeammin.

Kommentit

Tuittu_Tuulia sanoi…
Heips!

Mitäs reissaajat... ??
Ville miten tää Blogi oikein toimii?? Ei osaa... o_O
22. tammikuuta 2008 klo 12.26
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

En tuomitse minäkään

Saarna Huhtakodilla 2.7.2023 5. sunnuntai helluntaista: Armahtakaa! Joh. 8:2–11: Varhain aamulla Jeesus tuli taas temppeliin. Hänen luokseen kerääntyi ihmisiä suurin joukoin, ja hän istuutui ja opetti heitä. Kesken kaiken toivat lainopettajat ja fariseukset paikalle naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta. He asettivat hänet Jeesuksen eteen ja sanoivat: ”Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet tavattiin itse teossa. Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä. Mitä sinä sanot?” He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan. Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: ”Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.” Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan. Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen. Jeesus kohotti pää
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vanhasta uomasta uuteen alkuun

Tulosaarna Kangasniemen kirkossa 17.9.2023 Jeesus vaelsi eteenpäin opetuslastensa kanssa ja tuli erääseen kylään. Siellä muuan nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen. Martalla oli sisar, Maria. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Mutta Herra vastasi: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.” (Luuk. 10:38-42) Kuva: Päivi Kettunen Hyvät kuulijat kirkossa ja verkossa. Olen nyt parin viikon ajan ajellut Jyväskylästä tänne "Niemelle". Toivakan rajalla tulijan ottaa vastaan kunnan mainoskyltti ja tervetuloteksti: ”Kangasniemi. Kaunis ja uudistuva.” Ainakin ensimmäisten viikkojen kokemuksella paikka on sitä, m
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaikki sinun askeleesi

Lähtösaarna 27.8.2023 Luomakunnan sunnuntai Joh. 1:1–4 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Rakkaat ystävät. Tämä on aika tunteellinen tilanne. Lähtösaarna. Monia ajatuksia on liikkunut mielessä lähtöön liittyen. Monia muistoja, monia kasvoja, monia merkittäviä tilanteita tässä kirkossa ja työssä tässä seurakunnassa. Muutokseen liittyy aina liike ja liikutus. Nyt päällimmäiset tunteet ovat kuitenkin kiitollisuuden tunteita. Jyväskylä on ollut minulle hyvä seurakunta oppia ja kasvaa. Tulin tänne nuorena pappina syksyllä 2009, liki 14 vuotta sitten, ilman lukulaseja ja muutenkin monella tavalla eri ihmisenä. Toimin monta vuotta nuorisopappina, mutta lopulta minusta taisi tulla kaikenikäisten, myös ikinuorten pappi. Olen saanut hyviä ystäviä ja tullut läheiseksi niin työkavereiden kuin seurakun
Lähetä kommentti
Lue lisää