Siirry pääsisältöön

autoista ja miehistä

tänään oli auton päivä. heräsimme pakkasaamuun, pihalla autojen ikkunat olivat umpikuurassa. joitakin päiviä ilmassa harhaillut ajatus renkaiden vaihtamisesta oli pantava käytäntöön.

aloitin noutamalla manuaalin hansikaslokerosta. nostin sen hyllyn päälle, jotta elia ei innostuisi. siitäkin. virhe. se ei saanut silmäystäkään ennen kuin olin jo ulkona tavaratilan kimpussa, saattelemassa perhettä kerhoon ja tonkimassa esiin välineitä. tunkkia, rengasavainta jne. ei löytynyt. mutteri, jonka kimppuun halusin päästä (vinssi), tarvitsi avaimen. sen lainasi naapuri, joka tutki lämmitystolpan säätöjä. kiersin mutterin auki asti. katsoin auton alle. vararengas! mukana tuli tunkki. mutta millä pölyn kyllästämä rengas takaisin alle? manuaali kertoi. pari tuntia myöhemmin.

palasin sisälle. etsin bilteman kuvaston ja sieltä lämmittimen johdon ja ristikkoavaimen. tein jo lähtöä ostoksille, kun tajusin manuaalin. se näytti rengasavaimen löytyvän verhoilusta. löysin. sitten verkkarit ylle ja uroon uhoa uhkuen ulos.

renkaiden vaihtaminen oli vapauttava kokemus. miehekäs puuhastelu auttoi purkamaan viime päivien uupumista elian kiukutteluun. nukahtamiset ovat olleet hirviöitä. viimeksi 42 minuuttia. aamut ovat olleet aikaisia. eilen klo 5.48. muuten olen nauttinut meidän poikien yhteisestä ajasta, jota olemme saaneet reilusti jakaa. uusin innostuksemme on kolikoiden keräilemine. ostimme kansionkin. siellä on jo suomen, ruotsin, norjan, tanskan ja amerikan rahoja. niitä hän silmät tuikkien esittelee äidille.

tänäänkin kävimme miesten kesken miesten asioilla. autotarvikeliikkeissä. biltemasta ei johtoa löytynyt, vaihdoimme motonetiin. katselimme työkaluja. elia naureskeli sanalle vatupassi. ostimme myös taskulampun ja uuden palapelin, joka vielä automatkan oli kiva mutta kotona synnytti kiukunpuuskan, kun lentokala ei suostunut asettumaan koloonsa.

näin isänpäivän alla mietin, mitä haluan pojalleni opettaa. kyllä, aion neuvoa hänelle, miten renkaat vaihdetaan, ja että se on miehen työ. mutta myös sen, että tunteiden näyttäminen on (miehellekin) jees, jopa must. kiukun, innon, kyllästymisen, ihmetyksen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. Olipa

Veden voima

Saarna 18.8.2024 13. sunnuntai helluntaista: Jeesus, parantajamme 2. Kun. 5: 1-15; Ap. t. 3: 1-10; Joh. 9: 1-7, 39-41 Oletko käynyt kesällä uimassa? Minäkin pääsin pulahtamaan Puulaan ensimmäistä kertaa. Ja oli muuten kerrassaan kirkkaan puhdasta vettä! Puulan vesissä kelpaa pulikoida. Vesi virkistää. Vesi virvoittaa. Vedessä uiskentelu voi rentouttaa. Ja vedellä on aika olennainen merkitys ihan meidän hengissä pysymiselle. Mihin kaikkeen vettä tarvitsemmekaan? Vesi on paras janojuoma. Suositusten mukaan ihmisen olisi hyvä juoda 1,5 litraa nestettä päivässä.  Helteellä vesi viilentää ja varjelee kuumenemasta liikaa. Vesi sammuttaa tulipalot. Veden avulla valmistamme ruokaa. Vesi antaa kasvun viljalle ja muille kasveille, joista valmistamme ruokaa. Pesemme vedellä vaatteet ja astiat ja itsemme. Huuhtelemme hampaamme. Peseytymällä ehkäisemme tautien leviämistä.  Vesi auttaa pysymään puhtaana ja hygieenisenä.  Vedellä on siis voima ihan arjessa pärjätäksemme. Ehkä e

Anna ihmeille mahdollisuus

Saarna 3.11.2024 Rippikoulustartti Kahden valtakunnan kansalaisena Room. 13: 1-7; Matt. 17: 24–27 Kuva joakant Pixabaystä Kuinka moni on joskus käynyt ongella? Kuinka moni on joskus saanut kalan? Kuinka moni on löytänyt kalan suusta kolikon? No se olisikin aikamoinen yllätys. Kolikoita kalan suusta harvemmin löytyy. Ja on se niinkin, että ihan joka onkireissulla ei tule välttämättä edes sitä kalaakaan. Joskus kalan saaminen on iloinen yllätys, vaikka se tulisi ilman kolikkoa suussa. Ehkä Jeesuksen pointti ei ole tässä antaa kalastus- tai tienausvinkkejä. Ehkä sitä rahaa kannattaa yrittää hankkia jotain muuta kautta kuin kalojen suuhun kurkkimalla. Mutta mikä se Jeesuksen pointti sitten on? Mitä Jeesus tässä haluaa meille sanoa? Minulle tulee ekana mieleen, että kannattaa antaa ihmeille mahdollisuus. Koska elämä voi joskus yllättää. Elämä voi yllättää, kun uskaltaa ihmetellä ja olla joskus suu ammollaan kuin kalalla. Niin kuin järvi on täynnä kaloja, jotka ei nappaa koukkuun