Siirry pääsisältöön

autoista ja miehistä

tänään oli auton päivä. heräsimme pakkasaamuun, pihalla autojen ikkunat olivat umpikuurassa. joitakin päiviä ilmassa harhaillut ajatus renkaiden vaihtamisesta oli pantava käytäntöön.

aloitin noutamalla manuaalin hansikaslokerosta. nostin sen hyllyn päälle, jotta elia ei innostuisi. siitäkin. virhe. se ei saanut silmäystäkään ennen kuin olin jo ulkona tavaratilan kimpussa, saattelemassa perhettä kerhoon ja tonkimassa esiin välineitä. tunkkia, rengasavainta jne. ei löytynyt. mutteri, jonka kimppuun halusin päästä (vinssi), tarvitsi avaimen. sen lainasi naapuri, joka tutki lämmitystolpan säätöjä. kiersin mutterin auki asti. katsoin auton alle. vararengas! mukana tuli tunkki. mutta millä pölyn kyllästämä rengas takaisin alle? manuaali kertoi. pari tuntia myöhemmin.

palasin sisälle. etsin bilteman kuvaston ja sieltä lämmittimen johdon ja ristikkoavaimen. tein jo lähtöä ostoksille, kun tajusin manuaalin. se näytti rengasavaimen löytyvän verhoilusta. löysin. sitten verkkarit ylle ja uroon uhoa uhkuen ulos.

renkaiden vaihtaminen oli vapauttava kokemus. miehekäs puuhastelu auttoi purkamaan viime päivien uupumista elian kiukutteluun. nukahtamiset ovat olleet hirviöitä. viimeksi 42 minuuttia. aamut ovat olleet aikaisia. eilen klo 5.48. muuten olen nauttinut meidän poikien yhteisestä ajasta, jota olemme saaneet reilusti jakaa. uusin innostuksemme on kolikoiden keräilemine. ostimme kansionkin. siellä on jo suomen, ruotsin, norjan, tanskan ja amerikan rahoja. niitä hän silmät tuikkien esittelee äidille.

tänäänkin kävimme miesten kesken miesten asioilla. autotarvikeliikkeissä. biltemasta ei johtoa löytynyt, vaihdoimme motonetiin. katselimme työkaluja. elia naureskeli sanalle vatupassi. ostimme myös taskulampun ja uuden palapelin, joka vielä automatkan oli kiva mutta kotona synnytti kiukunpuuskan, kun lentokala ei suostunut asettumaan koloonsa.

näin isänpäivän alla mietin, mitä haluan pojalleni opettaa. kyllä, aion neuvoa hänelle, miten renkaat vaihdetaan, ja että se on miehen työ. mutta myös sen, että tunteiden näyttäminen on (miehellekin) jees, jopa must. kiukun, innon, kyllästymisen, ihmetyksen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. O...

Kyse on evankeliumista

Saarna 9.3.2025  Kirkkoherran virkaanasettamismessussa.  Jeesus, kiusausten voittaja:  1. Moos. 3: 1-7; Hepr. 4: 14-16; Matt. 4: 1-11 Kuva: Raimo Tiihonen Sitten Henki toi Villen Kangasniemelle kirkkoherranvaalista seuranneen valitusprosessin kiusattavaksi. Kun hän oli hoitanut tehtävää puolisentoista vuotta, eli 556 päivää ja myös joitakin öitä, hänelle tuli vihdoin juhlapäivä. Silloin piispa tuli hänen luokseen asettamaan hänet kirkkoherran virkaan ja kysyi häneltä: ” Tahdotko Jumalan avulla pysyä lujana kirkon uskossa ja vahvistaa siinä seurakuntalaisia?” Rakkaat kuulijat täällä kirkossa ja linjojen päässä. Mihin Henki on sinua kuljettanut? Miten sinua on elämän polulla johdatettu? Elämä ei ehkä mene aina niin kuin on suunnitellut. Elämä ei ole pelkästään omien käsien ja oman käsikirjoituksen varassa. Ehkäpä Jumala toimii niin ihmeellisellä tavalla, että sitä löytää itsensä joskus tilanteesta tai paikasta, jota ei osannut itse kaavailla. Silti ja varmaan juuri s...

Johda sinä meitä

Saarna 10.8.2025 Totuus ja harha Job. 28:7-15,23-28; 1. Joh. 4:1-6; Matt. 7:15-23 Virsi 484, Totuuden Henki, on laitettu virsikirjassa luokkaan ”Koulu ja opiskelu”. Siinä on hyviä rukouksia ja pyyntöjä oppilaille ja opettajille lukuvuoden alussa ja sen aikana. Koulussa opetellaan tärkeitä taitoja elämää varten, mm. erottamaan oikea tieto väärästä tiedosta. Opetellaan ajattelemaan itse, jotta voisi tehdä elämässä oikeita valintoja. Eikä se oppiminen jää koulunpenkille. Koko elämä on oppimista ja kasvua. Siksi on mahtavaa, että Totuuden Henki johtaa meitä etsiessämme ja kulkiessamme elämän teitä. Hän ohjaa työtämme ja tekemisiämme, hän siunaa tietomme ja ymmärryksemme. Auttaa näkemään Luojan käsialan elämämme asioissa. Ja johdattaa rakkauden tuojan, Kristuksen luokse. Ja se on hyvä. Sillä juuri Kristus on tiemme, valo sydäntemme, toivomme ainut, pyhä totuutemme. Kun joudumme risteykseen tällä elämän koulutiellä, valintojen eteen ja kyselemme oikeaa ja väärää, yritämme erottaa totuud...