Siirry pääsisältöön

nyt se iski!

todellisuus, nimittäin. vauva voi tulla minä hetkenä tahansa. olen nyt vähemmän valmis(tautunut) siihen kuin viimeksi, elian syntymän alla. siihen on kaksi syytä:

1) kotia on koetettu valmistaa vauvalle. järjestelty ja koluttu kaappeja yms. tehty niitä asioita, joille kohta ei ole aikaa. asiat etenevät hitaasti, hieman kerrallaan, mutta varmasti. oma epävalmius on helppo kietoa puuhasteluun ja kodin keskeneräisyyden kuteisiin.

2) työt. olen niin paljon työssä tai gradun ääressä tai muussa puuhassa, että en ehdi ymmärtää, että kohta meitä on neljä, kolmannes enemmän kuin nyt, kohta kotona asuu ihan uusi pieni tikkanen, joka vaatii ja saa vaatia kaiken sen välittämisen, mikä tälle kuuluu. tänään, esimerkiksi, roudasin aamulla varastosta sohvan ja hyllyt, jotka saimme myytyä (eläköön!) kierrätykseen, ja laitoin miltei loputkin varastoitavat laatikot ojennukseen syntyneeseen tilaan. sitten lähdin gradua tukevalle luennolle, sieltä tähän kirjaston lukupaikalle (josta on nyt aivan pakko kuitenkin nipistää aikaa tälle) käyttämään parin tunnin "graduajan". seitsemäksi on noustava tuomiokirkonmäelle työvuoroon. kotona olen yhdeltätoista.

olen hahmotellut ns. sektorielämistä. koti-, työ- ja opiskelusektorien pitäminen toimivassa tasapainossa tuntuu äärimmäisen vaikealta. gradun edessä koen voimattomuutta sille jäävän ajan pirstaloituneisuuden vuoksi. pari tuntia silloin tällöin. työvuorot syövät tärkeää aikaa sekä gradulta että kodilta. kotona oleminen alkaa olla yhä tärkeämpää nyt lopun aikoina, viimeisinä raskausviikkoina. jotta äitikin saisi levätä. mutta perheellisen on tienattava. tienestejä nostaakseen on valmisduttava. valmistuakseen on synnytettävä tutkielma. tutkielman tekemiseen tarvitaan aikaa. mistä sitä voisi ostaa? anybody?

tässä näitä koti-isin raskausarpia. tunnelmia, joita joku jo kovasti kyseli.

mutta, jottei valitus olisi huudoista suurin, pari riemunkiljaisua lienee syytä mainita lopuksi:

1) sain kuin sainkin teknisten ongelmien aiheuttamasta hässäkästä huolimatta kirppispöydän sunnuntaiksi. tervetuloa kaikki ostamaan tavarat minulta pois! valtterin kirppis, pöytä 719.

2) elia on nukkunut upeasti omassa sängyssään yö toisensa perään. satunnaisesti on tarvinnut käydä paijaamassa. puolikahdeksalta, kahdeksalta heräämisen sulostuttavat huoneistomme aamuja. tänään hän nukahti itse jopa päiväunille.

kyllä me selviämme. minäkin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tähti antaa tehtävän

Saarna loppiaisena 6.1.2026 Jes. 49:5-7; Kol. 1:24-27; Matt. 2:12 Rakkaat ystävät. Niin kuin tietäjät, mekin olemme matkalla. Omassa elämässämme, mielessämme, kristittyinä, suhteessa itseemme, toisiimme ja Jumalaan. Loppiaisena olemme joulun lopussa mutta samaan aikaan uuden vuoden alussa. Me kuljemme Betlehemiin katsomaan joulun lasta, me lähdemme liikkeelle, me saavumme yhteen, me palaamme samaa tai toista tietä takaisin kotiin.   Vuoden alussa saattaa olla monenlaisia suunnitelmia, lupauksia, aikeita, tavoitteita. Elämän taipaleella, työssä, harrastuksissa, myös kristittynä, myös yhteisönä. Mikä ikinä se oman elämän suunnitelma tai tavoite onkin, rohkenen näin loppiaisena ehdottaa, entä jos kulkisimme niitä kohti tietäjien tavoin, seuraten Jeesusta, tai seuraten merkkejä siitä, mistä Jeesus löytyy. Tietäjillä oli suunnitelma. Suunnitelmalla oli suunta. Suuntana oli vastasyntynyt kuningas, jonka he tahtoivat ottaa vastaan. He kulkivat matkan päästäkseen päämäärään. Oli tehtä...

Poissaoleva Jumala

Saarna Orimattilassa 29.3.2009 5. paastonajan sunnuntai Kärsimyksen sunnuntai Ps. 43: 1 + 2–5; Jes. 29: 13–16; 1. Piet. 2: 4–10; Mark. 12:1-12. Saarna Olen lenkillä, kun paikallisliikenteen bussi kurvaa pysäkille. Hölkkään bussin ohitse ja silloin se osuu silmiini. Bussin kyljessä on monimetrinen mainostarra. Se julistaa: "Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä." Hätkähdän, kompastun ja kaadun. Sitten onneksi herään ajatuksistani ja palaan tähän todellisuuteen. Bussikampanja ei siis ole ulottunut vielä Orimattilaan eikä Lahteenkaan. Mutta suuremmissa kaupungeissa, Helsingissä ja Tampereella, bussimainoksia ollaan kesäksi liimailemassa joukkoliikenteeseen. Kyseessä on brittiläislähtöinen uskonnonvastainen kampanja, jolla ateistit ja vapaa-ajattelijat haluavat äänensä kuuluville. Heidän viestinsä tai tunnuslauseensa siis on: "Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä." Tunnuslause vaikuttaa tehokkaalta: ei...

"Joku rakastaa sua niin että sydämeen sattuu"

Saarna 19.6.2011 Pyhän Kolminaisuuden päivä Konfirmaatiomessu Viro 9951 Joh. 15:1-10 Kaksi päällimmäisintä muistoa riparista. Ensimmäinen viimeiseltä illalta Virossa. Istumme ringissä hämärässä yläkerrassa. Jokaisella on kädessään tuohus, rukouskynttilä. Yksi kerrallaan, vuorotellen tuohukset syttyvät. Liekki leviää. Valo kasvaa. On hyvä istua yhdessä. Jokainen saa sanoa, miltä tuntuu. Tuntuu, että huoneessa on rakkautta. Toinen muisto. Paluumatkamme lopulta. Linja-auto jaksaa vielä viimeiset kilometrit. Linja-autossa soi laulu. Lauletaan yhdessä riparilauluja. On hyvä istua kyydissä. Laulu menee sydämeen. Tuntuu, että bussissa on rakkautta. Yhdessä lauletaan sun salaisista haaveistas, joissa "joku rakastaa sua niin että sydämeen sattuu." Prinsessa Alice rakasti niin että sattui. Alice eli 1800-luvun Englannissa ja oli Englannin kuningatar Victorian tytär. Tarina kertoo, kuinka prinsessa Alicen lapsi oli sairastunut kurkkumätään. Lääkärit varoittivat ankarasti, ettei lasta s...