sunnuntai 30. syyskuuta 2007

perhekirkko ja muuta sunnuntaimaista

k&k lupasi aamuksi perhemessun ja liitteeksi lounasta ja muuta kivaa etenkin perheen pienimmille. epäilymme osoittautuivat aiheellisiksi: jo johdantosanoissa liturgi oikaisi, ettei kyseessä ole messu.

no, ajauduimme istumaan eturiviin, mikä oli mainio ratkaisu. lastenohjaajat olivat viritelleet lattialle puuhamaton. oli leluja ja kaikkea. vuorotellen seurasimme palvelusta sammakkoperspektiivistä. välillä elian piti juosta alttarille vievää pyörätuoliramppia ylös ja alas.

elian viihtyvyyden osalta palvelus meni siis hyvin. perhekirkon/-messun saarnaa on kuitenkin aina syytä jännittää myös. esiintyminen oli sujuvaa ja havainnollistavaa. oli oikeaa savea ja oikeita saviastioita ja kilistinkin. ja verho ja liikkumista kesken kaiken. jesh! pituuskaan ei häirinnyt, kyllä, otin aikaa: 7 min.

iltapäivällä keksin perheelle tekemistä. lähdimme munkkiniemen uimarantaan katsomaan merta ja nauttimaan kauniista syyspäivästä kahvilan antimin. ajatus oli jalo ja kaunis. jostain syystä kokemus oli toinen. päästin odotukset liian ylös. rannassa ei tuullut kuten kuului. kahvilassa oli kiireinen tunnelma. saimme aikaan riidan.

lepyin kävelyllä, jonka aikana poikani keräsi ämpäriinsä lehtiä ja kukkia. itse keräsin ajatuksiani. tämä on raskauspahoinvointia. odottavan isin mielialan vaihteluita. henkisiä supistuksia.

ei auta kuin odottaa. raskaus loppuun. kun(nes) alkaa taas uusi odotus. täydellisen maailman. unelmien täyttymisen. taivaallisen jerusalemin laskeutumisen kuolevaisen keskelle.

Ei kommentteja: