taiteiden yö

työviikko huipentui lopulta taideiden yöhön. se alkoi vaimon kanssa kahdestaan kananrinnalla ja gorgonzolakastikkeella maustetulla spaghettilla. söimme ja seurustelimme, kuljeskelimme alkavassa illassa, kirjoja katsellen ja jäätelöitä lipoen.

ilta jatkui yksin. saattelin vaimon junaan, käyskentelin lopulta kiasmaan, ostin pikkuisen moleskinen, istuin kivetykselle, huomasin kirjan olevan väärää sorttia, palasin kiasmaan, kohtasin laupeutta, sain uuden yhä väärän- mutta enemmän oikeanlaisen, suuntasin tennispalatsiin, tilasin cappuccinon, en päässyt sen kanssa museoon, join kahvin rauhassa, kirjoitin avausrunon uuteen kirjaan, menin museoon, liikutuin, kirjoitin toisen runon, lähdin, harhailin keskustan kirjakaupoissa ja väentungoksessa, astuin rikhardinkadun kirjastoon, istuin hetken illassa runoilijain kanssa, elävät kuvat ilmoittivat tulostansa, menin vastaan, menimme takaisin ylös jouni inkalaa kuulemaan, kuljimme pyöriä parkkeeraamaan, kuuntelimme mustaa gospelia, pidimme pohjannaulaa hyvänä yhtyeenä, tuijotimme liian kirkkaisiin valoihin joissa keppiakrobaatit tanssivat, tilasimme evästä ja virvokkeita, lähdimme kotiin, minä junalla, he polkien.

yö oli menestys.