huomenaamuna lähdemme viitakkoon. aloitin kesän toisen riparini viettämällä oman konfirmaationi 11. muistopäivää.
perhe häipyi kesken päivän mummolaan ja tulin tyhjään kotiin. tartuin imuriin, moppiin ja tiskiharjaan. relasin loppuillan.
tänään päätä jomotti iltaan asti. mietin aamun messussa, että olisi paikallaan ripustaa stressin painava palttoo naulaan. kuka sitä kestää kantaa?
no, aamulla bussiin kiipeävä ryhmä tuntuu lupaavalta. heijastuspintana on tietysti kesän ensimmäinen, ja se tekee arvioinnista vaikeaa. tuo oli näet omista leireistäni top3:ssa ja olo oli konfirmaationkin jälkeen palkittu. no, vertailua ei pitäisi harrastaa, ja jos siitä onnistuu pidättymään, voi nähdä, että viitakko viitonen on vasta nupuillaan. viikon päästä pensas vasta kukkiikin.
omassa tunnetilassa on jonkinlainen peikko. pelottava epävarmuus, horjuva usko omiin vetokykyihin. en tiedä, mihin olo perustuu.
vanhemmille sanoin, että mielestäni riparissa tärkeintä on se, että nuori tuntisi, että hänet hyväksytään sellaisenaan kuin hän on. niin toisten kuin Jumalan silmissä. olkoon tuo tavoite myös omani.
(p.s. päivitän tänne mahdollisuuksien mukaan, joita tiettävästi savossakin on.)
perhe häipyi kesken päivän mummolaan ja tulin tyhjään kotiin. tartuin imuriin, moppiin ja tiskiharjaan. relasin loppuillan.
tänään päätä jomotti iltaan asti. mietin aamun messussa, että olisi paikallaan ripustaa stressin painava palttoo naulaan. kuka sitä kestää kantaa?
no, aamulla bussiin kiipeävä ryhmä tuntuu lupaavalta. heijastuspintana on tietysti kesän ensimmäinen, ja se tekee arvioinnista vaikeaa. tuo oli näet omista leireistäni top3:ssa ja olo oli konfirmaationkin jälkeen palkittu. no, vertailua ei pitäisi harrastaa, ja jos siitä onnistuu pidättymään, voi nähdä, että viitakko viitonen on vasta nupuillaan. viikon päästä pensas vasta kukkiikin.
omassa tunnetilassa on jonkinlainen peikko. pelottava epävarmuus, horjuva usko omiin vetokykyihin. en tiedä, mihin olo perustuu.
vanhemmille sanoin, että mielestäni riparissa tärkeintä on se, että nuori tuntisi, että hänet hyväksytään sellaisenaan kuin hän on. niin toisten kuin Jumalan silmissä. olkoon tuo tavoite myös omani.
(p.s. päivitän tänne mahdollisuuksien mukaan, joita tiettävästi savossakin on.)
Kommentit
Täällä Nuottiksessa on jo vauhti päällä! Iltasin menee tavalliseen tapaan myöhään ja muutenkin omasta olotilasta kyllä huomaa, että on jo kolmas tätä laatua menossa tänä kesänä... Mutta kyllä tämä tästä, loma häämöttää jo parin viikon päässä!
Täällä on lämmöllä muisteltu yhden isosen kanssa toissakesän leiriä, joka vietettiin täällä Nuottiksessa yhdessä P:n kanssa...
Olet ajatuksissa!
T: S täältä tuttuakin tutummasta toimistosta