kiitos hannalle kommentista ja kaikille muillekin näiden vuodatusten palkitsemisesta lukutaitonsa käyttämisellä.
aamulla piti lähteä reissuun heti lounaan jälkeen eli noin klo 11.30. elia yllätti önisemällä öh ensi kerran vasta 8.20 ja päivän ohjelma notkahti heti tunnilla eteenpäin. starttasimme klo 12.30 mutta jouduin palaamaan pihaan noutamaan kyynelehtivältä mammalta neuleen. oli viileää.
pikkumatkustaja nukahti 5 min ajon jälkeen ja nukkui hartolan seudulle asti. niin meni tunti viisikymmentä minuuttia.
poikkesimme joutsaan lavian papalle, jossa olivat eija ja tuuli. saimme helposti kulumaan tunnin naukkaamalla kahvit ja välipalan (sosetta, suklaata ja nokareen leipäjuustoa). siitä kolme varttia anopille puoleksi tunniksi toiselle kahville ja hetkeksi leikkimään essi-tädin kanssa. takapenkille jäi sänky, patja ja turvaistuimen kiinnitysohje (hei, kyllä se oli jo kunnolla kiinni!)
vaihdoin placebon, joka kiukutti eliaa, mikko kuustoseen, joka oli jo joviaalimpaa, ja kuljimme seesteisesti noin konginkankaalle. sitten ei elia jaksanut enää pelkästään viihtyä. oli ruoka-aika ja kuudes tunti tien päällä. parikymmentä minuuttia ja seisahduimme viitasaarelle. käytimme miestenhuonetta ja ruokapöytää. emme maksaneet mistään ja tapasimme jarkon, joka on isin yläastekaveri, ja tämän 4-vuotiaan jessen.
klo 19 alkoi viimeinen taival ja elia nukahti hieman pihtiputaan jälkeen annettuani siihen luvan. annoin pojan nukkua vartin, puhuin vaimon kanssa viidettä kertaa matkan aikana ja herätin vaivoin urheasti jaksaneen kyytiläisen. olimme pian isomummolan pihassa, vaihdoimme vaipan, toinen meistä temmelsi, toinen kävi pitkäkseen, kunnes vaari saapui ja johti meidät viimein tänne, lamminahon hakalaan, jossa isi on ollut yhtä pieni ja vilkas kuin poikansa.
nyt poika nukkuu isinsä entisessä huoneessa. on hiljaista. niin täällä kuin pitskun kotona, jossa yksin on äiti, jota isin ja pojan on ikävä. jonka luona koti on.
aamulla piti lähteä reissuun heti lounaan jälkeen eli noin klo 11.30. elia yllätti önisemällä öh ensi kerran vasta 8.20 ja päivän ohjelma notkahti heti tunnilla eteenpäin. starttasimme klo 12.30 mutta jouduin palaamaan pihaan noutamaan kyynelehtivältä mammalta neuleen. oli viileää.
pikkumatkustaja nukahti 5 min ajon jälkeen ja nukkui hartolan seudulle asti. niin meni tunti viisikymmentä minuuttia.
poikkesimme joutsaan lavian papalle, jossa olivat eija ja tuuli. saimme helposti kulumaan tunnin naukkaamalla kahvit ja välipalan (sosetta, suklaata ja nokareen leipäjuustoa). siitä kolme varttia anopille puoleksi tunniksi toiselle kahville ja hetkeksi leikkimään essi-tädin kanssa. takapenkille jäi sänky, patja ja turvaistuimen kiinnitysohje (hei, kyllä se oli jo kunnolla kiinni!)
vaihdoin placebon, joka kiukutti eliaa, mikko kuustoseen, joka oli jo joviaalimpaa, ja kuljimme seesteisesti noin konginkankaalle. sitten ei elia jaksanut enää pelkästään viihtyä. oli ruoka-aika ja kuudes tunti tien päällä. parikymmentä minuuttia ja seisahduimme viitasaarelle. käytimme miestenhuonetta ja ruokapöytää. emme maksaneet mistään ja tapasimme jarkon, joka on isin yläastekaveri, ja tämän 4-vuotiaan jessen.
klo 19 alkoi viimeinen taival ja elia nukahti hieman pihtiputaan jälkeen annettuani siihen luvan. annoin pojan nukkua vartin, puhuin vaimon kanssa viidettä kertaa matkan aikana ja herätin vaivoin urheasti jaksaneen kyytiläisen. olimme pian isomummolan pihassa, vaihdoimme vaipan, toinen meistä temmelsi, toinen kävi pitkäkseen, kunnes vaari saapui ja johti meidät viimein tänne, lamminahon hakalaan, jossa isi on ollut yhtä pieni ja vilkas kuin poikansa.
nyt poika nukkuu isinsä entisessä huoneessa. on hiljaista. niin täällä kuin pitskun kotona, jossa yksin on äiti, jota isin ja pojan on ikävä. jonka luona koti on.
Kommentit