tiistai 24. huhtikuuta 2007

oksennusta on yhä

ehdimme jo huokaista helpotuksesta. koko maanantaina ei oksennusta sitten tullutkaan. yöllä, kun vielä luin perjantain tenttiin, elia kääntyili, itkeskeli ja heräili niin, että tunnin ajan jouduin ravaamaan tutisoturina, kunnes itku ei enää hiljennytkään. se yltyi tuskan huutoihin asti ja tuli ulos illan syömisinä ja juomisina. rätti kädessä yhdeltä yöllä todella tuntee olevansa jotain. olkoonkin, että jotain todella pientä. kun pienen pientä koskee ja sattuu.

siispä tämän päivän olen pikkupotilaan koti-isinä ja visusti kotona. huomisen koulussa, kokouksessa, suunnittelemassa, vanhempainillassa ja junassa matkalla sinne tänne. elämä maistuu kai siltä miltä sen pitääkin, ihan itseltään.

Ei kommentteja: