Siirry pääsisältöön

indiananmuhennos

ei, otsake ei viittaa indianapolis coltsin taannoiseen superbowlvoittoon, jolla se teki chicagon karhuista muhennosta (mikä oli kylläkin upea juttu). nimesin -ja valmistin- näet juuri koti-isin spesiaalin keittiössä. kävimme poikien kesken aikaisin (puoliysiltä) aamulla kaupassa ja päätin ostaa raaka-aineet aiemmin yksinkertaisesti riisimössöksi kutsumaamme ruokaa varten, jolla ajattelin yllättää mamman.

elia muuten nukkui taas heräilyttä aina seitsemään asti. tämä oli nyt kolmas yö putkeen. hyvältä näyttää. todella hyvältä tuntuu.

mutta se resepti. indiananmuhennos on peräisin vaihto-oppilasajoiltani, mutta olen sitä hieman soveltanut eteenpäin. kiehauta vaikkapa 250g riisiä (uncleben's on oma suosikkini), sekaan tilkka öljyä ja hieman suolaa. ruskista pannulla 400 g jauhelihaa, nakkaa joukkoon sopiva määrä suolakurkkukuutioita (voi leikata ihan viipaleista) ja kolme kananmunaa. anna kurkkujen muhia ja munien paistua, kuitenkin niin ettei muna sido koko paistosta yhteen. kippaa pannu kattilaan ja sekoita kaikki aineet mössöksi. valmista on. nauti soijakastikkeella maustettuna.

jos et voi sietää suolakurkkuja, voit käyttää korvikkeena vaikka paprikaa tai sipulia. koko kokkaukseen menee about vartti. ideaalin helppoa ja nopeaa, kun jaloissa touhuaa pikku taapero. ja mammakin tykkää.

eiku essu esiin!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Sillä on siis nimi!

muistan et on tätä kerran syöty lapissa kun oltiin korkean paikan leirillä. tosin luulen et silloin käytettiin maissia ja paprikaa suolakurkkujen sijaan. pitääpä koittaa joku kerta miten tää onnistuu soija tai quorn korvikkeen kanssa. annihuu, hyvä tietää et sillä on nimi. indiananmuhennos.
Anonyymi sanoi…
Nam! :D
ville tikkanen sanoi…
jep jep...kehitin nimen ihan juuri tänään. ajattelin, että ruoka on saavuttanut jo niin suuren maistajakunnan, että sitä on syytä kutsua muuksi kuin mössöksi. muistan varsin hyvin meidän leirin. en malta odottaa seuraavaa korkeanpaikantapahtumaa. onhan tässä kohta viisi vuotta kulunut...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. Olipa

Veden voima

Saarna 18.8.2024 13. sunnuntai helluntaista: Jeesus, parantajamme 2. Kun. 5: 1-15; Ap. t. 3: 1-10; Joh. 9: 1-7, 39-41 Oletko käynyt kesällä uimassa? Minäkin pääsin pulahtamaan Puulaan ensimmäistä kertaa. Ja oli muuten kerrassaan kirkkaan puhdasta vettä! Puulan vesissä kelpaa pulikoida. Vesi virkistää. Vesi virvoittaa. Vedessä uiskentelu voi rentouttaa. Ja vedellä on aika olennainen merkitys ihan meidän hengissä pysymiselle. Mihin kaikkeen vettä tarvitsemmekaan? Vesi on paras janojuoma. Suositusten mukaan ihmisen olisi hyvä juoda 1,5 litraa nestettä päivässä.  Helteellä vesi viilentää ja varjelee kuumenemasta liikaa. Vesi sammuttaa tulipalot. Veden avulla valmistamme ruokaa. Vesi antaa kasvun viljalle ja muille kasveille, joista valmistamme ruokaa. Pesemme vedellä vaatteet ja astiat ja itsemme. Huuhtelemme hampaamme. Peseytymällä ehkäisemme tautien leviämistä.  Vesi auttaa pysymään puhtaana ja hygieenisenä.  Vedellä on siis voima ihan arjessa pärjätäksemme. Ehkä e

Anna ihmeille mahdollisuus

Saarna 3.11.2024 Rippikoulustartti Kahden valtakunnan kansalaisena Room. 13: 1-7; Matt. 17: 24–27 Kuva joakant Pixabaystä Kuinka moni on joskus käynyt ongella? Kuinka moni on joskus saanut kalan? Kuinka moni on löytänyt kalan suusta kolikon? No se olisikin aikamoinen yllätys. Kolikoita kalan suusta harvemmin löytyy. Ja on se niinkin, että ihan joka onkireissulla ei tule välttämättä edes sitä kalaakaan. Joskus kalan saaminen on iloinen yllätys, vaikka se tulisi ilman kolikkoa suussa. Ehkä Jeesuksen pointti ei ole tässä antaa kalastus- tai tienausvinkkejä. Ehkä sitä rahaa kannattaa yrittää hankkia jotain muuta kautta kuin kalojen suuhun kurkkimalla. Mutta mikä se Jeesuksen pointti sitten on? Mitä Jeesus tässä haluaa meille sanoa? Minulle tulee ekana mieleen, että kannattaa antaa ihmeille mahdollisuus. Koska elämä voi joskus yllättää. Elämä voi yllättää, kun uskaltaa ihmetellä ja olla joskus suu ammollaan kuin kalalla. Niin kuin järvi on täynnä kaloja, jotka ei nappaa koukkuun