lauantai 17. maaliskuuta 2007

indiananmuhennos

ei, otsake ei viittaa indianapolis coltsin taannoiseen superbowlvoittoon, jolla se teki chicagon karhuista muhennosta (mikä oli kylläkin upea juttu). nimesin -ja valmistin- näet juuri koti-isin spesiaalin keittiössä. kävimme poikien kesken aikaisin (puoliysiltä) aamulla kaupassa ja päätin ostaa raaka-aineet aiemmin yksinkertaisesti riisimössöksi kutsumaamme ruokaa varten, jolla ajattelin yllättää mamman.

elia muuten nukkui taas heräilyttä aina seitsemään asti. tämä oli nyt kolmas yö putkeen. hyvältä näyttää. todella hyvältä tuntuu.

mutta se resepti. indiananmuhennos on peräisin vaihto-oppilasajoiltani, mutta olen sitä hieman soveltanut eteenpäin. kiehauta vaikkapa 250g riisiä (uncleben's on oma suosikkini), sekaan tilkka öljyä ja hieman suolaa. ruskista pannulla 400 g jauhelihaa, nakkaa joukkoon sopiva määrä suolakurkkukuutioita (voi leikata ihan viipaleista) ja kolme kananmunaa. anna kurkkujen muhia ja munien paistua, kuitenkin niin ettei muna sido koko paistosta yhteen. kippaa pannu kattilaan ja sekoita kaikki aineet mössöksi. valmista on. nauti soijakastikkeella maustettuna.

jos et voi sietää suolakurkkuja, voit käyttää korvikkeena vaikka paprikaa tai sipulia. koko kokkaukseen menee about vartti. ideaalin helppoa ja nopeaa, kun jaloissa touhuaa pikku taapero. ja mammakin tykkää.

eiku essu esiin!

3 kommenttia:

kristian kirjoitti...

Sillä on siis nimi!

muistan et on tätä kerran syöty lapissa kun oltiin korkean paikan leirillä. tosin luulen et silloin käytettiin maissia ja paprikaa suolakurkkujen sijaan. pitääpä koittaa joku kerta miten tää onnistuu soija tai quorn korvikkeen kanssa. annihuu, hyvä tietää et sillä on nimi. indiananmuhennos.

sisko kirjoitti...

Nam! :D

ville tikkanen kirjoitti...

jep jep...kehitin nimen ihan juuri tänään. ajattelin, että ruoka on saavuttanut jo niin suuren maistajakunnan, että sitä on syytä kutsua muuksi kuin mössöksi. muistan varsin hyvin meidän leirin. en malta odottaa seuraavaa korkeanpaikantapahtumaa. onhan tässä kohta viisi vuotta kulunut...