Siirry pääsisältöön

Pyhäinpäivänä 2023

Kuva Ri Butov Pixabaystä
Kynttilän liekki lepattaa tuulessa. Hauta on tuore, tai ainakin muistoni on. Se on peitetty äskettäin, tai ehkä jo aikaa sitten. Sytytin sen luo kynttilän muistoksesi. Liekki lepattaa tuulessa niin kuin kaipaus saa sydämeni lepattamaan. Suru värisyttää, ikävä huojuttaa. Muistellessani sinua mieli liikahtelee sinne tänne kuin pieni liekki kynttilässä.

Se on niin hento ja herkkä, yhden puhalluksen varassa. Mieleni on äkkiä rauhaton kuin liekki tuulessa. Kun kuolema käy lähellä, se tuo mukanaan pelon ja monta kysymystä, tuntematon koskettaa, katoavaisuuden tuuli puhaltaa. Ajattelen sinun elämääsi, ajattelen omaani. Kuinka kauan liekki vielä palaa?

Sinun liekkisi oli kaunis. Kynttilän valo on lämmin niin kuin sinun elämäsi oli. Saan muistoista voimaa ja lohdutusta. Kaikki mitä minulle merkitsit, kaikki mitä sinulta sain. Eletyn elämän kiitos loistaa valoaan pienestä liekistä, sen lämpö kertoo sinusta. Minun suruni on myös kiitollisuutta sinusta. Minun kaipuuni on valoisan muistosi vaalimista, lempeä halaus ajatuksissani sinulle. Siksi sytytän sinulle tämän kynttilän.

Sytytän tämän kynttilän, koska tarvitsen valoa. Tarvitsen toivoa, jotta näkisin paremmin pimeässä, marraskuisen harmauden keskellä. Kynttilän liekki on myös rukouksen liekki. Se nousee kohti taivasta. Se loistaa taivaan valoa murheellisille, kaipaaville, surun ja ikävän murtamille, keskeneräisyyden ja lausumattomien sanojen keskelle, ehtimättömille hetkille, menetetyille ja menettäneille, luopuneille ja luottamusta etsiville. Kynttilän liekki luo valoaan heille. Kynttilän liekki tuo toivoa meille.

Samasta toivosta Jeesuskin puhuu. Nähdessään kansanjoukot hän nousee vuorelle ja alkaa opettaa. Mitä Jeesus sanoo tänään meille? Mitä hän sanoo nähdessään tämän kansanjoukon, kaipaavien joukon, joukon täällä kirkossa, joukon siellä täällä, striimien päässä? Mitä hän sanoo nähdessään meidät, jotka haluaisimme sytyttää kynttilään liekin ja sen äärellä muistaa ja kaivata?

Mitä hän sanoo nähdessään minut tai sinut, joka suret ja kaipaat,
sinut, johon sattuu,
sinut, joka kärsit,
sinut, joka kärsivällisesti odotat parempia päiviä,
sinut, jota vastaan on rikottu,
sinut, joka kaipaat rauhaa ja oikeudenmukaisuutta,
sinut, joka ikävöit,
sinut, jolta puuttuu ihminen läheltä,
sinut, joka olet menettänyt ja joutunut luopumaan,
sinut, joka tarvitset jotain mihin turvautua,
jotain mikä antaisi rohkeutta, jotain mikä lohduttaisi?

Mitä Jeesus sanoo nähdessään sinut ja minut tänään?

Että sinun on taivasten valtakunta.
Sinä saat lohdutuksen.
Sinä perit maan.
Sinut ravitaan.
Sinut armahdetaan.
Sinä saat nähdä Jumalan.
Sinä saat Jumalan lapsen nimen.
Sinun on taivasten valtakunta.
Ja palkkio, jonka taivaassa saat, on suuri.

Että sinä olet autuas.
Onnellinen, vaikka siltä ei aina tuntuisikaan.
Vaikka elämän täyttäisi nyt ennemmin harmaus ja murhe,
vaikka menetykset ja kaipaus nakertaisivat pohjaa pois,
vaikka olo olisi pettynyt ja mieli maassa.
Vaikka nyt olisi näin, se voi olla niin vain väliaikaisesti, sillä kaikella on lopulta oma aikansa. Pettymyksillä omansa, mutta myös lupauksilla omansa.

Jeesus lupaa, että saa olla hengessä köyhä. Taivasten valtakuntaa ei ansaita kelpaamalla, jaksamalla tai pärjäämällä. Jokainen on Jumalalle yhtä rakas ja arvokas. Hän tietää, miltä meistä tuntuu juuri nyt. Hän tuntee meidät ja meidän elämämme. Taivas on tänäänkin hänen lahjansa niin kuin kaikki hyvä, mitä meillä on. Elämä itse, kasteen armo, läheiset ihmiset, yhteys toisiimme, lämpö ja valo, joita toisillemme jaamme.

Jeesus lupaa, että murheellinen saa vielä lohdutuksen, että myötätunnolla ja armahduksellakin on oma aikansa. Kaipaus täyttyy ja kysymykset saavat ehkä vastauksen. Oikeudenmukaisuus toteutuu. Rauhaa kannattaa rakentaa. Sovintoa on syytä pitää yllä. Rakkaus ja hyvyys ovat kuolemaa vahvemmat. Kaiken vaivan jälkeen koittaa lepo.

Näihin Jeesuksen lupauksiin me saamme tänään luottaa. Ne on tarkoitettu toivoksi meitä varten. Riittämättömyydessä ja kelpaamattomuudessa, surussa ja kaipauksessa, pelossa ja ahdistuksessa saamme etsiä toivoa ja voimaa näistä hänen sanoistaan. ”Autuaita murheelliset, he saavat lohdutuksen. Autuaita ovat hengessään köyhät, heidän on taivasten valtakunta.”

Kynttilän liekki kertoo iankaikkisuuden toivosta, se on uskon liekki, joka luottaa elämään kuoleman jälkeen. Ja pienikin uskon liekki riittää. Vaikka maanpäällinen elämä päättyy, elämän liekki jatkaa palamistaan edelleen ikuisessa elämässä Jumalan luona. Jesajan kirjassa luvataan: ”Herra on sinun ikuinen valosi ja sinun Jumalasi on sinun kirkkautesi. Sinun aurinkosi ei enää laske eikä kuu katoa, sillä Herra on sinun ainaisena valonasi. Sinun murhepäiviesi luku on täyttynyt.”

Pyhäinpäivä on kaikkien pyhien päivä. Jumala pyhittää ihmisen omalla pyhyydellään, omalla hyvyydellään ja omalla rakkaudellaan. Pyhä Henki tekee syntisistä pyhiä, hän välittää ihmiselle Jumalan hyvyyden ja Kristuksen armon. Tässä messussa Jumala tulee luoksemme. Hän kohtaa ehtoollisessa, hän antaa rakkautensa ja lohdutuksensa, hän kuulee rukoukset, hän tuntee koko elämämme.

Ehkä myös kynttilän liekissä Pyhä Henki voi tuoda meille kokemuksen Jumalan läsnäolosta, välähdyksen taivaasta meidän keskellämme. Tänään toivon sinulle lohdutusta, rohkeutta ja luottamusta siihen, että he, jotka eivät enää ole meidän luonamme, ovat Jumalan luona. Ja Jumala on puolestaan meidän luonamme, hän on meidän valomme, hän on meidän toivomme, hän on meidän voimamme. Ja kun sytytät kynttilään liekin, heijastakoon se sinulle taivaan valoa ja sytyttäköön sinussa toivon jälleennäkemisestä kasvoista kasvoihin kerran sitten siellä, missä yötä ei enää ole.

Siellä ”Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.”

Ehkä sinäkin voit olla valontuoja toiselle, lohduttaja, rohkaisija, läsnä siellä, missä suru painaa hartiat alas,
siellä, missä vieressä voi kulkea,
siellä, missä voit jakaa lämpöä ja toivon valoa toiselle.

Sytytä sinäkin liekkisi pimeään. Varjele tulta maailman tuulissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. Olipa

Veden voima

Saarna 18.8.2024 13. sunnuntai helluntaista: Jeesus, parantajamme 2. Kun. 5: 1-15; Ap. t. 3: 1-10; Joh. 9: 1-7, 39-41 Oletko käynyt kesällä uimassa? Minäkin pääsin pulahtamaan Puulaan ensimmäistä kertaa. Ja oli muuten kerrassaan kirkkaan puhdasta vettä! Puulan vesissä kelpaa pulikoida. Vesi virkistää. Vesi virvoittaa. Vedessä uiskentelu voi rentouttaa. Ja vedellä on aika olennainen merkitys ihan meidän hengissä pysymiselle. Mihin kaikkeen vettä tarvitsemmekaan? Vesi on paras janojuoma. Suositusten mukaan ihmisen olisi hyvä juoda 1,5 litraa nestettä päivässä.  Helteellä vesi viilentää ja varjelee kuumenemasta liikaa. Vesi sammuttaa tulipalot. Veden avulla valmistamme ruokaa. Vesi antaa kasvun viljalle ja muille kasveille, joista valmistamme ruokaa. Pesemme vedellä vaatteet ja astiat ja itsemme. Huuhtelemme hampaamme. Peseytymällä ehkäisemme tautien leviämistä.  Vesi auttaa pysymään puhtaana ja hygieenisenä.  Vedellä on siis voima ihan arjessa pärjätäksemme. Ehkä e

Anna ihmeille mahdollisuus

Saarna 3.11.2024 Rippikoulustartti Kahden valtakunnan kansalaisena Room. 13: 1-7; Matt. 17: 24–27 Kuva joakant Pixabaystä Kuinka moni on joskus käynyt ongella? Kuinka moni on joskus saanut kalan? Kuinka moni on löytänyt kalan suusta kolikon? No se olisikin aikamoinen yllätys. Kolikoita kalan suusta harvemmin löytyy. Ja on se niinkin, että ihan joka onkireissulla ei tule välttämättä edes sitä kalaakaan. Joskus kalan saaminen on iloinen yllätys, vaikka se tulisi ilman kolikkoa suussa. Ehkä Jeesuksen pointti ei ole tässä antaa kalastus- tai tienausvinkkejä. Ehkä sitä rahaa kannattaa yrittää hankkia jotain muuta kautta kuin kalojen suuhun kurkkimalla. Mutta mikä se Jeesuksen pointti sitten on? Mitä Jeesus tässä haluaa meille sanoa? Minulle tulee ekana mieleen, että kannattaa antaa ihmeille mahdollisuus. Koska elämä voi joskus yllättää. Elämä voi yllättää, kun uskaltaa ihmetellä ja olla joskus suu ammollaan kuin kalalla. Niin kuin järvi on täynnä kaloja, jotka ei nappaa koukkuun