Siirry pääsisältöön

Rouva lähti töihin

Aamulla soi kello. En muista, milloin se olisi viimeksi ollut vaimon herätykseksi.

Itse nousin, kun lapsista pienin heräsi. Keitin puurot. Laitoin Muumilaakson tarinoita. Vilkutimme äidin matkaan.

Päivästä tuli aurinkoinen, kesän kuumin, tähän asti. Pihassa on uima-allas. Rantaan ei karavaani jaksanut lähteä, vaikka eilisen synttärisankarin mielestä uusia kellukkeita piti päästä kokeilemaan. Kokeili pihassa.

Fanni nukahti tapansa mukaan kolme tuntia yöunien jälkeen. Tunnin ja yhdeksän minuutin kohdalla tuumasin lapsille, että nyt isi huilaa hetken. Valehtelematta kymmenen sekuntin jälkeen itkuhälyttimestä kuului merkitsevä ääni.

Sohvi huiteli naapurissa, kaverit huitelivat meillä. Elia huiteli koulun pihassa. Aaron huiteli omassa pihassa. Kaikki ovat yhä tallessa. Laitoin Elian jalkapalloreissulle joukkuekaverin kyytiin. Sohvi paineli omaan rauhaansa. Aaron kuivailee itseään suihkuttelun jälkeen. Fanni nukkuu toisia uniaan. Isillä on nyt hetki huilata.

Vaikka eihän tämä mikään äärimmäinen voimainkoitos ole. Sitä tässä kuitenkin pohdin, millä tavalla tämän pestin hoidan. Omalla tavallani. Ehkä ilman puskemista ja vuoden isä -tavoitteita.

Miltä tuntuu, minulta kysyttiin eilen, koti-isäkuukausien aattona. Miltä tuntuu hirvestä hirvenmetsästyksen alkaessa, vastasn. Voi tulla osumia, voi olla että selvitään.

Kyllä me selvitään. Tämä on meille täysosuma.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

En tuomitse minäkään

Saarna Huhtakodilla 2.7.2023 5. sunnuntai helluntaista: Armahtakaa! Joh. 8:2–11: Varhain aamulla Jeesus tuli taas temppeliin. Hänen luokseen kerääntyi ihmisiä suurin joukoin, ja hän istuutui ja opetti heitä. Kesken kaiken toivat lainopettajat ja fariseukset paikalle naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta. He asettivat hänet Jeesuksen eteen ja sanoivat: ”Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet tavattiin itse teossa. Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä. Mitä sinä sanot?” He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan. Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: ”Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.” Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan. Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen. Jeesus kohotti pää
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vanhasta uomasta uuteen alkuun

Tulosaarna Kangasniemen kirkossa 17.9.2023 Jeesus vaelsi eteenpäin opetuslastensa kanssa ja tuli erääseen kylään. Siellä muuan nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen. Martalla oli sisar, Maria. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Mutta Herra vastasi: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.” (Luuk. 10:38-42) Kuva: Päivi Kettunen Hyvät kuulijat kirkossa ja verkossa. Olen nyt parin viikon ajan ajellut Jyväskylästä tänne "Niemelle". Toivakan rajalla tulijan ottaa vastaan kunnan mainoskyltti ja tervetuloteksti: ”Kangasniemi. Kaunis ja uudistuva.” Ainakin ensimmäisten viikkojen kokemuksella paikka on sitä, m
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaikki sinun askeleesi

Lähtösaarna 27.8.2023 Luomakunnan sunnuntai Joh. 1:1–4 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Rakkaat ystävät. Tämä on aika tunteellinen tilanne. Lähtösaarna. Monia ajatuksia on liikkunut mielessä lähtöön liittyen. Monia muistoja, monia kasvoja, monia merkittäviä tilanteita tässä kirkossa ja työssä tässä seurakunnassa. Muutokseen liittyy aina liike ja liikutus. Nyt päällimmäiset tunteet ovat kuitenkin kiitollisuuden tunteita. Jyväskylä on ollut minulle hyvä seurakunta oppia ja kasvaa. Tulin tänne nuorena pappina syksyllä 2009, liki 14 vuotta sitten, ilman lukulaseja ja muutenkin monella tavalla eri ihmisenä. Toimin monta vuotta nuorisopappina, mutta lopulta minusta taisi tulla kaikenikäisten, myös ikinuorten pappi. Olen saanut hyviä ystäviä ja tullut läheiseksi niin työkavereiden kuin seurakun
Lähetä kommentti
Lue lisää