Siirry pääsisältöön

ohi on!

tentin luullakseni viimeisen tenttini. ainakin, mitä maisterin tutkintoon tulee. kuten ounastelin, oli kaksi vaihtoehtoa, toiseen vastasin.

viikon takaisesta tentistä eli jeopardyn kuvauksista en voi oikeastaan sanoa mitään, sillä tämä on julkinen media ja olen allekirjoittanut sakon uhalla sopimuksen, jonka nojalla en voi paljastaa mitään kolmannelle osapuolelle eli julkiselle medialle. kun tiedän, kerron, milloin katson itseäni neloselta.

joka tapauksessa, on tässä kaikenlaista muuta. ensiksikin, vaari eli isäni on ollut meillä pari päivää. hyvä niin, sillä tenttiin meneminen meiltä molemmilta olisi ollut varsin hankalaa, kun siskokin on muilla mailla. heidän aamunsa oli mennyt hyvin, mitä nyt elia oli heittänyt kenkänsä vessanpönttöön ja oli täytynyt hiekkalaatikolle laittaa sisätossut.

toiseksi, sain ihmeellisen innostuksen eilen lukiessani tenttiin (eikös sellaisia tulekin juuri silloin, kun tekee jotain, mitä mieluummin tekisi jotain muuta.) innostukseni kohteena oli - ja on - kellarin siivous. häkkivarastomme on näet täynnä kuin pietarin verkot kaloja. perkuuseen on käytävä ja nyt siihen on aikaa. siellä on mm. ikean sohva ja pari hyllyä, jotka laitan myyntiin (ota yhteyttä, jos kiinnostus heräsi!) lisäksi on vaatelaatikot käytävä läpi sieltä ja täältä tulleita lastenvaatteita ja päätettävä, mitä pidetään.

kolmanneksi, kahden viikon päästä alkavat kesätyöt=kesäloma. nyt se on niin nähtävä. tuntuu lomalta lähteä viikoksi riparille heti kesäkuun aluksi. kun näin ajattelen, taidan oikeasti pitää siitä työstä.

lopuksi, olen katsellut autoja sillä silmällä. kesän päätteeksi on laitettava sellainen. on hupaisaa huomata, että minä, joka en koskaan ole ollut erityisen viehättynyt autoista muuten kuin kyytivälineenä, hehkun poikamaista intoa selatessani ilmoituksia parivuotiaista farmareista.

olen löytänyt itseni!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tähti antaa tehtävän

Saarna loppiaisena 6.1.2026 Jes. 49:5-7; Kol. 1:24-27; Matt. 2:12 Rakkaat ystävät. Niin kuin tietäjät, mekin olemme matkalla. Omassa elämässämme, mielessämme, kristittyinä, suhteessa itseemme, toisiimme ja Jumalaan. Loppiaisena olemme joulun lopussa mutta samaan aikaan uuden vuoden alussa. Me kuljemme Betlehemiin katsomaan joulun lasta, me lähdemme liikkeelle, me saavumme yhteen, me palaamme samaa tai toista tietä takaisin kotiin.   Vuoden alussa saattaa olla monenlaisia suunnitelmia, lupauksia, aikeita, tavoitteita. Elämän taipaleella, työssä, harrastuksissa, myös kristittynä, myös yhteisönä. Mikä ikinä se oman elämän suunnitelma tai tavoite onkin, rohkenen näin loppiaisena ehdottaa, entä jos kulkisimme niitä kohti tietäjien tavoin, seuraten Jeesusta, tai seuraten merkkejä siitä, mistä Jeesus löytyy. Tietäjillä oli suunnitelma. Suunnitelmalla oli suunta. Suuntana oli vastasyntynyt kuningas, jonka he tahtoivat ottaa vastaan. He kulkivat matkan päästäkseen päämäärään. Oli tehtä...

Poissaoleva Jumala

Saarna Orimattilassa 29.3.2009 5. paastonajan sunnuntai Kärsimyksen sunnuntai Ps. 43: 1 + 2–5; Jes. 29: 13–16; 1. Piet. 2: 4–10; Mark. 12:1-12. Saarna Olen lenkillä, kun paikallisliikenteen bussi kurvaa pysäkille. Hölkkään bussin ohitse ja silloin se osuu silmiini. Bussin kyljessä on monimetrinen mainostarra. Se julistaa: "Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä." Hätkähdän, kompastun ja kaadun. Sitten onneksi herään ajatuksistani ja palaan tähän todellisuuteen. Bussikampanja ei siis ole ulottunut vielä Orimattilaan eikä Lahteenkaan. Mutta suuremmissa kaupungeissa, Helsingissä ja Tampereella, bussimainoksia ollaan kesäksi liimailemassa joukkoliikenteeseen. Kyseessä on brittiläislähtöinen uskonnonvastainen kampanja, jolla ateistit ja vapaa-ajattelijat haluavat äänensä kuuluville. Heidän viestinsä tai tunnuslauseensa siis on: "Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä." Tunnuslause vaikuttaa tehokkaalta: ei...

"Joku rakastaa sua niin että sydämeen sattuu"

Saarna 19.6.2011 Pyhän Kolminaisuuden päivä Konfirmaatiomessu Viro 9951 Joh. 15:1-10 Kaksi päällimmäisintä muistoa riparista. Ensimmäinen viimeiseltä illalta Virossa. Istumme ringissä hämärässä yläkerrassa. Jokaisella on kädessään tuohus, rukouskynttilä. Yksi kerrallaan, vuorotellen tuohukset syttyvät. Liekki leviää. Valo kasvaa. On hyvä istua yhdessä. Jokainen saa sanoa, miltä tuntuu. Tuntuu, että huoneessa on rakkautta. Toinen muisto. Paluumatkamme lopulta. Linja-auto jaksaa vielä viimeiset kilometrit. Linja-autossa soi laulu. Lauletaan yhdessä riparilauluja. On hyvä istua kyydissä. Laulu menee sydämeen. Tuntuu, että bussissa on rakkautta. Yhdessä lauletaan sun salaisista haaveistas, joissa "joku rakastaa sua niin että sydämeen sattuu." Prinsessa Alice rakasti niin että sattui. Alice eli 1800-luvun Englannissa ja oli Englannin kuningatar Victorian tytär. Tarina kertoo, kuinka prinsessa Alicen lapsi oli sairastunut kurkkumätään. Lääkärit varoittivat ankarasti, ettei lasta s...