1. Moos. 28: 10-17; Ilm. 12: 7-12; Matt. 18: 1-6,10 Enkelien sunnuntai. Pakko sanoa, että minulle enkelit ovat vaikea aihe. Ollaan niin sanotusti epämukavuusalueella. Enkelit ovat tuntuneet omassa ajattelussa jotenkin turhilta ja ylimääräisiltä. Luterilaisessa uskossa on tottunut karttamaan pyhimyksiä ja henkiolentoja ja muita välikäsiä ihmisen ja Jumalan välillä. On tyytynyt tyytyväisesti siihen, että yhteys Jumalaan on suora ja esteetön, että Jeesus riittää välittäjäksi. Jeesus on silta, joka vie Jumalan luo. Mutta kyllä enkelit kuuluvat myös luterilaiseen uskoon. Raamatussa kerrotaan enkeleistä. Jeesuskin puhuu enkeleistä. Siksi on nöyrryttävä ja astuttava pois omalta mukavuusalueelta ja kysyttävä päivän kysymys: Mihin niitä enkeleitä tarvitaan? Mikä on enkelien tehtävä? Koska olen itse rajoittunut, päätin kysyä nuorilta, mitä he enkeleistä ajattelevat. Sain oivallisia vastauksia. Nuoret sanoivat, että heille tulee enkeleistä mieleen: - rakkaus ja puhtaus -
yhden papin puheita