villen blogi

Saarna 27.9.2015 18. sunnuntai helluntaista Kristityn vapaus Jes. 1:10-17; Gal. 5:22-26; Mark. 2:23-28 Kerran muuan mies haastoi kaverinsa polttopuiden pilkkomiskisaan. Kisa alkaisi aamulla ja päättyisi illansuussa ja se voittaisi, kumpi olisi saanut enemmän halkoja kasaan. Haastaja aloitti hanakasti ja hän tekikin kovasti töitä koko päivän ajan. Hän piti vain pienen lounastauon, muuten kuluisi arvokasta aikaa hukkaan. Hänen kaverinsa puolestaan lounasti rauhassa ja piti muutenkin taukoja pitkin päivää. Kun päivän päätteeksi kisa oli ohi, haastajamies hämmästyi ja harmistui huomatessaan, että kaveri olikin pilkkonut reilusti enemmän halkoja kuin hän itse. ”En vain tajua!” hän tilitti kaverilleen. ”Joka kerta kun tarkistin, olit tauolla, ja silti sinun kasasi on isompi.” ”Aivan” tuumasi haasteen voittanut mies, ”mutta et huomannut sitä, että joka kerta kun istuin huilaamaan, minä samalla teroitin minun kirvestäni.” Tauko voi tehdä hyvää. Jos elämä olisi halonhakkuukilpailu, m

Saarna 13.9.2015 16. sunnuntai helluntaista  Jumalan huolenpito 2. Moos. 16: 11-19, 31, 35 Ap.t. 20: 32-35 Matt. 6: 19-24 Missä on aarteesi?  Lasten leikeissä ollaan joskus aarteenetsintää. Piirretään kartta ja karttaan laitetaan rasti. Merkiksi, mistä aarte löytyy. Aarretta etsitään innoissaan ja tohina päällä. Löytäjä iloitsee ja esittelee aarretta toisille. Kenties jakaa saaliistaan kaverillekin. Maailmamme kartta näyttäytyy monelle tällä hetkellä aarrekarttana. Moni eurooppalainen katsoo, että rasti on piirretty tänne meidän maanosamme päälle. Että nuo, jotka Välimeren yli tulevat, ovat aarteenetsijöitä, onnenonkijoita, paremman elintason perässä vaeltajia. Kukaan tuskin tietää jokaisen pakolaisen ja turvapaikanhakijan motiiveja erikseen. Mutta sen nyt tietää lapsikin, että ei ole oikein leimata jokaista tulijaa joksikin aarteenetsijäksi. Kyllä siitä on leikki kaukana, kun joutuu kotinsa jättämään ja pelkäämään henkensä edestä. Kun uhka ja vaara laitta