villen blogi

Saarna 26.4.2026 3. sunnuntai pääsiäisestä - Sydänyhdistyksen kirkkopyhä Joh. 17:11–17 Saarna Monissa pääsiäisajan evankeliumiteksteissä Jeesus ilmestyy oppilailleen ylösnousemuksensa jälkeen. Se, että oppilaat saivat nähdä ristiinnaulitun mutta kuolleista nousseen Jeesuksen, oli heille tarpeellista. Nuo kohtaamiset nimittäin synnyttivät heissä uskon Jeesukseen Kristuksena, Jumalan Poikana, ylösnousseena Herrana, kuoleman voittajana. Nuo kohtaamiset antoivat heille pelon tilalle rohkeuden, surun tilalle innon, pettymyksen tilalle uuden toivon. Nuo kohtaamiset Ylösnousseen kanssa laittoivat heidät liikkeelle ja motivoivat heitä kertomaan uskosta Jeesukseen myös muille. Siitä syntyi lopulta tämä meidän kristinuskomme, usko ylösnousseeseen Kristukseen. Tämän päivän evankeliumissa joudumme kuitenkin peruuttamaan hieman. Kuulemme tekstissä Jeesuksen sanat, emme kuitenkaan pääsiäisen jälkeen vaan jo sitä ennen. Jeesus rukoilee siinä jäähyväisrukoustaan kiirastorstaina, siis ristiinnaul...

Saarna pääsiäisyönä 4.4.2026 2. Moos. 14: 8, 10–16, 21–22; Mark. 16: 1-8 Kuinka moni meistä onkaan joskus pelännyt tai ollut peloissaan. Pelätä voi monia asioita. Sitä, mitä muut ajattelevat. Sitä, millaiset tulokset tulevat tutkimuksista. Voi pelätä pimeää, sitä mitä ei näe, tai yksinäisyyttä, sitä jos joutuu selviämään tai pärjäämään yksin, tai kuolemaa, sitä ettei voi pitää elämän asioita omissa käsissä. Joku on joskus laskenut, että Raamatusta löytyvät 365 kertaa sanat: Älä pelkää. Siis kerran vuoden jokaiselle päivälle. Täyttä varmuutta lukumäärälle ei ehkä voi antaa. Riippuu laskutavasta ja siitä, miten Raamatun alkukieliä käännetään, mutta varmaa on, että lukuisia ja lukuisia kertoja Jumala tahtoo sanoa ihmiselle: Älä pelkää. Se kertoo ainakin kahdesta asiasta. Ensiksi siitä, että me ihmiset pelkäämme. Pelko on meille tuttu juttu. Me pelkäämme helposti asioita, joita emme tunne, asioita, joita emme ymmärrä, asioita, joita emme voi hallita. Me pelkäämme vieraita, epäilyttäv...

Saarna 3.4.2026 Jes. 53; Gal. 5:14; Joh. 19:16-30 Vuodesta toiseen, pitkäperjantaista toiseen, viikosta toiseen kertomus Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta puhuttelee meitä tässä kirkossa. Berndt Godenhjelmin vuonna 1852 maalaaman alttaritaulun aiheena on ”Jeesus ottaa jäähyväiset äidiltään”. Tuossa maalauksessa meidän silmämme näkevät Jeesuksen, joka on käsistä ja jaloista naulittu ristinpuuhun.  Tuossa maalauksessa me näemme hänen tuomionsa syyn, tekstin INRI, joka on lyhenne latinan sanoista Iesus Nazarenus Rex Iudeorum eli Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas. Tuossa maalauksessa me näemme opetuslapsen, joka oli Jeesukselle rakkain, ja naiset, jotka surevat, ja heidän joukossaan me näemme myös Jeesuksen äidin, joka järkytyksestä voimattomana antaa jäähyväiset pojalleen. Meidän silmämme näkevät, jotta sydämemme voisi uskoa. Meidän korvamme kuulevat, jotta voisimme paremmin ymmärtää. Siksi evankeliumit on kirjoitettu. Jotta uskoisimme, jotta ymmärtäisimme. ...