villen blogi

Saarna 29.3.2026 Palmusunnuntai Evankeliumi Joh. 12:1–8 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 12, Pipliaseuran uuden käännöksen mukaan: Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli Betaniaan. Siellä asui Lasarus, jonka hän oli herättänyt kuolleista. ´Jeesuksen kunniaksi valmistettiin illallinen, jonka Martta tarjoili. Lasarus oli yksi niistä, jotka kävivät makuulle aterioimaan yhdessä Jeesuksen kanssa. Maria otti pullollisen aitoa ja erittäin kallista nardusöljyä. Hän voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Huone täyttyi voiteen tuoksusta. Juudas Iskariot – oppilas, joka ilmiantaisi Jeesuksen – sanoi: »Miksei tuota voidetta myyty ja annettu rahoja köyhille? Siitä olisi saanut vuoden tulot.» Tätä hän ei sanonut siksi, että olisi välittänyt köyhistä. Hän oli varas ja käytti hallussaan olleita yhteisiä rahoja kuin omiaan. Jeesus sanoi Juudakselle: »Anna olla. Hän valmistelee minua hautaamista varten. Köyhät ovat aina luonanne, minä en.» Saarna Tänään haluaisin laitta...

Saarna 22.2.2026 1. paastonajan sunnuntai, Jeesus, kiusausten voittaja 1. Moos. 4:3-10; Jaak. 1:12-15; Matt. 16:21–23 ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein.” Näin Jeesus opettaa toisaalla Matteuksen evankeliumissa, ja jatkaa: ”Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.” Jeesus kiteyttää Vanhan testamentin opetuksen näihin kahteen käskyyn: Rakasta Jumalaa ja rakasta lähimmäistä. Niiden mukaan kristityn on hyvä elää. Ne ovat askelmerkkejä, jos ihminen haluaa seurata Jeesusta. Rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen ohjaavat askeliamme myös tällä paaston matkalla kohti ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä. Raamatun alkulehdillä lukija kohtaa karmean tapauksen. Kain tappaa kateuksissaan veljensä Abelin. Sanomalehdissä tuo sama kertomus toistuu uudestaan ja uudestaan. Ihmiset tappavat, kadehtivat, tekevät toisilleen pahaa. Sota U...

Saarna loppiaisena 6.1.2026 Jes. 49:5-7; Kol. 1:24-27; Matt. 2:12 Rakkaat ystävät. Niin kuin tietäjät, mekin olemme matkalla. Omassa elämässämme, mielessämme, kristittyinä, suhteessa itseemme, toisiimme ja Jumalaan. Loppiaisena olemme joulun lopussa mutta samaan aikaan uuden vuoden alussa. Me kuljemme Betlehemiin katsomaan joulun lasta, me lähdemme liikkeelle, me saavumme yhteen, me palaamme samaa tai toista tietä takaisin kotiin.   Vuoden alussa saattaa olla monenlaisia suunnitelmia, lupauksia, aikeita, tavoitteita. Elämän taipaleella, työssä, harrastuksissa, myös kristittynä, myös yhteisönä. Mikä ikinä se oman elämän suunnitelma tai tavoite onkin, rohkenen näin loppiaisena ehdottaa, entä jos kulkisimme niitä kohti tietäjien tavoin, seuraten Jeesusta, tai seuraten merkkejä siitä, mistä Jeesus löytyy. Tietäjillä oli suunnitelma. Suunnitelmalla oli suunta. Suuntana oli vastasyntynyt kuningas, jonka he tahtoivat ottaa vastaan. He kulkivat matkan päästäkseen päämäärään. Oli tehtä...

Saarna 21.12.2025 - 4. adventtisunnuntai 1. Moos. 21:1-7; Hepr. 6:13-19; Matt. 1:18-24 Tiedätkö, mitä oma nimesi merkitsee?   Oletko ajatellut, miksi sinulle on annettu nimeksi juuri tuo nimi? Kuvaako nimesi sinua jollain tavalla? Minä sain nimekseni Ville suvun lahjana. Sekä pappaani että hänen isäänsä kutsuttiin Villeksi. Lapsena luin selitystä nimen taustasta. Ville tulee saksan Vilhelmistä, joka muodostuu kahdesta sanasta: vill – tahto, ja hjelm – kypärä. Eli siis lujatahtoinen kypäräniekka. Ainakin myönnän olevani sen verran kovapäinen, että voin nimeäni kantaa. Nimi on tärkeä osa sitä, ketä olemme. Nimen avulla meitä kutsutaan ja puhutellaan. Olemme nimen kautta suhteessa toisiin. Joulukortit tulevat perille nimen ja osoitteen avulla. Joululahjoihin kirjoitetaan vastaanottajan nimi, jotta lahja päätyy oikealle henkilölle. Laulujen kohdalla on tärkeää mainita sanoittajan ja säveltäjän nimi. Nimestä meidät muistetaan. Nimestä moni Raamatun henkilökin muistetaan. Myös Raam...

Saarna itsenäisyyspäivänä 2025 5. Moos. 8:10-17; Matt. 20:25-28 Mitä on suomalaisuus? Laulaa lauluja vapaudesta ja onnesta, sekä surusta ja särkyneistä unelmista. Hyräillä säveliä, joissa soi täyttymätön kaipaus ja pettymys elämän vastoinkäymisiin, mutta myös riemu ja kiitollisuus siitä kauneudesta, mitä elämä on. "Ruislinnun ääni korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu." (Eino Leino) "Maailma on kaunis, ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille, ja mielen vapaus, ja mielen vapaus." (Vexi Salmi) Monelle suomalaiselle maailma on kaunis, jos saa elää täysillä mukana, kun kiekkoleijonat taistelevat isompia maita vastaan. Kun Lasse Virén kaatuu, nousee ja juoksee ensimmäisenä maaliin. Rallikansa riemastuu, kun Kimi tai Kalle tai Mika tai Tommi juhlii maailman nopeimman kuljettajan mestaruutta. Suomen naiset ovat muuten maailman parhaita juuri nyt mm. keilailussa ja ringettessä. Ja eilen tuli hieno osakilpailuvoitto ampumahiihdossa. Mitä muuta on ...