Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ihminen vai Jumala?

Saarna 26.2.2023 1. paastonajan sunnuntai: Jeesus, kiusausten voittaja Matt. 16:21–23:  Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen, että hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsissä. Hänet surmattaisiin, mutta kolmantena päivänä hän nousisi kuolleista.  Pietari veti hänet erilleen ja alkoi nuhdella häntä: ”Jumala varjelkoon! Sitä ei saa tapahtua sinulle, Herra!” Mutta hän kääntyi pois ja sanoi Pietarille: ”Väisty tieltäni, Saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!” Ihminen vai Jumala? Itselleen haluava vai itsensä kokonaan antava? Rikkinäinen vai ehjäksi tekevä, eheyttävä ja korjaava? Hajottava vai rakentava? Häilyvä vai kestävä? Lyhytnäköinen vai pysyvä, suunnitelmasta kiinni pitävä? Erilleen vievä vai yhteyteen kutsuva? Kiusaava ja katoava vai suojeleva ja elämää niin monin tavoin vaaliva? Ihminen vai Jumala? Kumpaa sitä kuuntelisi elämän isoissa rist...

Miten sinua on kasvatettu?

Saarna 12.2.2023 2. paastonaikaa edeltävä sunnuntai: Jumalan sanan kylvö Hoos.10:12–13; 1. Kor. 3:7–15; Joh.4:31–38 Miten sinua on kasvatettu? Kasvattaminen voi olla joskus vähän mutkikasta. Ainakin kasvien kanssa. Kun pitäisi tuntea, mitä kasvattaa. Yksi laji voi tarvita enemmän valoa, toinen lämpöä, kolmas vettä ja neljäs kuolee, jos sitä kastelee liikaa.  Kasvamiseen vaikuttaa moni asia. Myös ihmisen kohdalla. Ehkäpä siinäkin on tärkeää tuntea se, joka kasvaa ja jota kasvatetaan. Kaikille ei toimi ihan samat keinot. Mutta ainakin kasvupaikalla on väliä.  Millainen on se ympäristö, jossa saa kasvaa ja varttua? Onko siinä mahdollista kasvaa ja oppia rauhassa,  onko turvallista kysellä, saako kasvaa omaan suuntaan? Vai onko ympärillä jotain tietynlaisia vaikutteita,  ajattelutapoja ja asenteita,  joita ihan huomaamattakin tulee omaksuttua ja imettyä itseensä? Myös olosuhteilla on väliä.  Mitä kaikkea niissä omissa kasvuolosuhteissa on sellais...

Pietarin perässä myrskyä päin

Saarna Huhtakodilla 29.1.2023 4. sunnuntai loppiaisesta: Jeesus auttaa hädässä Job 38:1–4, 8–11, 16–18; 2. Tim. 1:7–10; Matt. 14:22–33 Pelko ja rohkeus, luottamus ja epäilykset, huolet ja huolettomuus, arkuus ja itseluottamus. Näiden asioiden kanssa ja niiden välillä joudumme usein kamppailemaan elämässämme ja uskossamme.  Lukukappaleessa sanottiin, että ”Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen.” Nyt pelko pois, ajattelee Pietari ja lähtee rohkeasti vettä pitkin Jeesusta vastaan. Olivat olosuhteet millaiset tahansa, hän tahtoo päästä Jeesuksen luo. Ehkä se on Jeesuksen persoona, joka vetää puoleensa. Ehkä siinä on läsnäoloa, joka tuo rauhan ja levon. ”Älkää pelätkö”, Jeesus sanoo. ”Pysykää rauhallisina, minä tässä olen.” Niin kovasti Pietari kaipaa Jeesuksen lähelle, että toivoo tätä pyytämään luokseen. Pietarin hahmo on värikäs ja särmikäs, siitä on ehkä monen helppo saada kiinni ja samaistua hänen osaans...

"Mul' on jano lähteesi vettä"

Saarna Tuomasmessussa 15.1.2023 Joh. 4:5-26: Matkallaan Jeesus tuli Sykar-nimiseen Samarian kaupunkiin. Sen lähellä oli maa-alue, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille, ja siellä oli Jaakobin kaivo. Matkasta uupuneena Jeesus istahti kaivolle. Oli keskipäivä, noin kuudes tunti.     Eräs samarialainen nainen tuli noutamaan vettä, ja Jeesus sanoi hänelle: ”Anna minun juoda astiastasi.” Opetuslapset olivat menneet kaupunkiin ostamaan ruokaa. Samarialaisnainen sanoi: ”Sinähän olet juutalainen, kuinka sinä pyydät juotavaa samarialaiselta naiselta?” Juutalaiset eivät näet ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa.     Jeesus sanoi naiselle: ”Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.” Nainen sanoi: ”Herra, eihän sinulla edes ole astiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sinä lähdevettä ottaisit? Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, ...

Joulumieltä uupuneille, horjuville ja hätäileville

Saarna toisena adventtina 4.12.2022 Jes. 35:3-6; Hepr. 10:35-39; Luuk. 12:35-40 Mikä on joulun odotuksessa parasta? Oma vastaukseni on vaihdellut elämäntilanteesta riippuen. Lapsena parasta saattoi olla kaikki konkreettinen:  lahjalistat, leipominen, kuusen koristelu, joulukorttien väkerrys. Nuorena parasta oli ehkä se, kun tiesi että kohta alkaa loma  ja saa nukkua ja valvoa miten haluaa.  Aikuisena tärkeäksi on tullut myös joulun sanoma. Sitä on yrittänyt tehdä tilaa kaikelle sille, mistä joulussa on pohjimmiltaan kyse. Ehkä yksi parhaita asioita juuri nyt on kaikki se hyvä henki ja lämmin mieli, jonka joulun odotus, tämä erityinen ajanjakso vuodessa, saa aikaan. Nyt omat lapset kirjoittavat pukille, jättävät viestejä tontuille ja haluavat ilahduttaa kavereita pikku paketeilla. Moni on käynyt ihastelemassa Kirkkopuiston jouluvaloja yksin ja yhdessä. Ja sitä huomaa tuolla ihmisten joukossa kulkiessaan, miten monet hiljalleen virittäytyvät joulumielelle ja haluavat h...

Riittämättömyyden tunteista tuntemisen riittämiseen

Saarna 13.11.2022 Valvomisen sunnuntai & isänpäivä Aam. 4:12-13; 2.Piet. 3:8-14,18; Matt. 25:1-13 Kun omat voimat ovat loppu,  tarvitsen voimia muualta. Kun akku hiipuu,  on kytkettävä latausjohto paikoilleen.  Muuten puhelin ei yhdistä ja yhteys on poikki. Kun jääkaappi on tyhjä, voi tulla nälkä.  On mentävä kauppaan tai tehtävä tilaus. Kun öljy loppuu, lamppu sammuu. Pimeys pysyy. Kun valvon läpi yön,  aamulla väsyttää enkä jaksa. Kun tunnen olevani heikko,  ystävä voi rohkaista, että ”hei, olet vahva”. Kun omat voimat loppuvat, saan voimia toisilta. Kuvittele, että on kaksi astiaa. Toinen on tyhjä, toinen on täysi. Kun ajattelet itseäsi tänään, kun ajattelet omaa elämääsi tänään, kun ajattelet omia toiveitasi, haaveitasi tai tavoitteitasi tänään, kun ajattelet pettymyksiäsi ja epäonnistumisiasi tänään, mitä nämä astiat sinulle kertovat? Jos olet isä tai vanhempi, mikä on se astia, joka sinulla on täynnä, mikä on se astia, joka on tyhjill...

Vapaus yhteyteen

Saarna 8.10.2022 Jes. 44:21-23; Gal. 5:1-6; Luuk. 14:1-6 ”Vapauteen Kristus meidät vapautti.”  Vapaus – mikä kaunis sana! Miten ihanaa onkaan saada olla vapaa. Vailla pakkoa, vailla väkinäisyyttä, vailla valmiita muotteja. Ajatus vapaudesta tuntuu hyvältä. Vapauden kaipuu ohjaa valintoja ja suuntaa askeleita. Ihminen tarvitsee vapautta saadakseen aikaan, toteuttaakseen itseään, ollakseen sitä miksi hänet on tarkoitettu. Vapaus tai autonomia on yksi psykologinen perustarve, joka vaikuttaa onnellisuuteemme ja hyvinvointiimme. Vapaus on siis meille tärkeä asia. Mutta mitä on se vapaus, johon Kristus meidät vapauttaa? Kun luen päivän evankeliumia, tulee aluksi mieleen, että Kristus vapauttaa turhista säännöistä ja umpimielisistä tulkinnoista. Vaikka sapattina ei ollut lupa tehdä työtä, Kristus silti parantaa sairaan. Ahdas tulkinta näkisi Jeesuksen toiminnan työksi ja siksi kielletyksi teoksi, jopa lain rikkomiseksi. Mutta Jeesus eikä hätä lue lakia niin. Luther on aikoinaan sa...