Kolmen koon konfirmaatiopuhe

Konfirmaatiomessun puhe 28.6.2026

Evankeliumista Johanneksen mukaan, Pipliaseuran uuden käännöksen mukaan (Joh. 8:2-11): Aikaisin aamulla hän palasi temppeliin, ja hänen luokseen kerääntyi valtavasti ihmisiä. Jeesus istuutui ja ryhtyi opettamaan heitä. Kesken kaiken oppineet ja fariseukset toivat paikalle naisen, joka oli pettänyt miestään toisen kanssa. He panivat hänet näytille ja sanoivat: »Opettaja, tämä nainen saatiin kiinni itse teossa pettämässä miestään. Mooseksen laissa tällaiset määrätään kivitettäväksi. Mitä mieltä sinä olet?» He sanoivat näin koetellakseen Jeesusta ja päästäkseen syyttämään häntä. Jeesus kuitenkin vain kumartui ja piirteli sormellaan maahan. Kun he tivasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: »Ensimmäisen kiven voi heittää teistä se, joka ei ole koskaan tehnyt syntiä.» Hän kumartui taas piirtelemään maahan. Jeesuksen sanat kuultuaan kysyjät lähtivät pois yksi toisensa jälkeen. Ensimmäisinä lähtivät vanhimmat heistä. Jeesus ja nainen jäivät väkijoukon keskelle kaksin. Jeesus nousi taas kumarastaan ja sanoi: »Missä he ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?» »Ei kukaan, Herra», nainen vastasi. Siihen Jeesus sanoi: »En tuomitse minäkään. Mene, äläkä tee enää syntiä.»

Kun lähtee vetämään retkiriparia Kuusamoon, on hyvä kerrata mahdollisia venähdyksiä ja nyrjähdyksiä varten kolmen koon ensiapuohjeet.  Kylmä, koho ja kompressio. Eli laitetaan vammalle puristusside, nostetaan raaja ylös ja annetaan sille kylmää kivun lievittämiseksi. Onneksi niitä ei kuitenkaan retkillä tarvittu. Selvisimme ehjinä kotiin. Oli turvallista, oli hyvä olla yhdessä.

Mutta nyt tekee mieli tehdä Kuusamon riparin konfirmaatiossa Kangasniemen kirkossa uudet kolme koota.

Ensimmäinen koo. Kaskelotti. 

Kaskelottihan on suurin hammasvalaista. Se kuvasi hyvin meidän riparia, sillä jos ripari antaa eväitä elämään ja varustaa elämään kristittynä, kaskelotista kannatti ottaa mallia. Kaskelotti nimittäin saalistaa sillä tavoin, että se ei tyydy pelkkään pintaelämään, vaan uiskentelee lähellä pintaa vain aikansa ja luotailee siinä, missä mahdolliset saaliskalat ja kalmarit parveilevat. Kun sopiva eväs on kohdalla, se sukeltaa kita ammollaan ja saa paljon pureskeltavaa ja vatsansa täyteen.

Oli upeaa huomata, että myöskään nämä nuoret eivät tyytyneet pinnallisuuteen, vaan uskalsivat sukeltaa syvemmälle. Tutkia asioita, pureskella uskon ja elämän kysymyksiä, katsella niitä myös tarkemmin ja syvällisemmin. Tällä tavoin riparista jäi ehkä muistoksi muutakin kuin hienot tiktokvideot ja maisemakuvat puhelimen muistiin. Tällä tavoin sai ehkä rohkeutta sukeltaa pintaa syvemmälle myös riparin jälkeen ja tutkia vaikeitakin aiheita. 

Ole siis edelleen kuin kaskelotti. Älä tyydy pinnallisuuteen.

Toinen koo. Se on tietysti kotka. 

Kotka liitelee korkeammalla kuin kaskelotti. Kotkan tavoin tunnelma oli ylhäällä. Naurettiin, leikittiin, laulettiin, oltiin yhdessä myös hiljaa. Tunnelma oli korkealla paitsi retkillä, joilla ehdimme viikon aikana monta kertaa huipulle, mutta myös tukikohdassamme Kotkassa, joka oli leiripaikkamme majoitusrakennuksen nimi. Kotkassa me yövyimme, saunoimme, opiskelimme, keskustelimme, vietimme leirimessua iltaisin.

Kotkassa meidän oli hyvä olla. Siksi kotka on toinen koo. 

Yhtenä iltana kaksi nuorta jutteli minulle kotkan pihalla. Tai he olivat siellä kotkan toisen kerroksen katoksessa ja minä ensimmäisen kerroksen edessä. Ja he sanoivat jotain, mikä edelleen koskettaa kokeneen rippipapin sydäntä:

Että kun täällä riparilla voi olla oma itsensä.

Tuntui merkittävältä, että he ensinnäkin halusivat ja pystyivät sen sanomaan ääneen siinä Kotkan ulkosalla. Ja toiseksi se, että he kokivat niin. Että sai olla oma itsensä toisin kuin ehkä jossain muualla.

Ole edelleen kuin kotka. Tähtää korkealle, uskalla unelmoida ja ole oma itsesi.

Kolmas koo on vaikea valita. 

Se voisi olla korkeuserot. Saattoi nimittäin olla jollain retkellä pari porrasta liikaa tai ylämäkeä joen rannasta lähtiessä loputtomasti. 

Kolmas koo voisi olla kaverit tai kaverin ko...htaaminen. Sillä leirillä oli vahva kaverillinen ilmapiiri. Sellainen, jossa oli mahdollista olla oma itsensä. 

Tai se voisi olla kaste, koska rippikoulu on kasteopetusta. Tai se voisi olla konfirmaatio, koska siihen rippikoulu huipentuu. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Konfirmaatiossa juhlimme sitä, että nuori itse on saanut vahvistusta, ja sitä että kasteessa saatu usko on ehkä saanut vahvistua.

Sen sijaan valitsen Kuusamon riparin konfirmaatiopuheen kolmanneksi kooksi koon niin kuin kivi.

Koska kivet pyörivät askelten alla. Kivet nousivat tunturista jylhinä esiin. Kivet olivat kauniita ja karuja, niin kuin elämä voi kaikessa rikkaudessaan ja ihmeessään olla.

Ja koska kivet olivat myös noiden miesten käsissä, jotka halusivat tuomita syntiä tehneen naisen. Virheistä on helppo huomauttaa. Kommentoida, jos joku on mokannut tai muuten vain ärsyttää. Usein sitä mieluummin tuomitsee kuin antaa anteeksi.

Nuoret nimesivät tuon kertomuksen otsikolla: ”Synnin anteeksianto”. Ja niinhän siinä tapahtuu.

Se on Jeesuksen ensiapuasenne, kun hän kohtaa ihmisen. Olipa tuo ihminen onnistunut tai tehnyt väärin.

Jeesuksen ohje meille jokaiselle, nuorille ja vanhoille, on antaa anteeksi, olla armollisia. Armo auttaa, kun sydän tai sielu nyrjähtää, armo nostaa ylös kun kompastumme. Jumala antaa armoaan meille, jos vain pyydämme. Ja meidän tehtävämme olisi olla armollisia myös toisiamme kohtaan. Että emme tuomitse, vaan kohtaamme, kuuntelemme ja kohotamme. Taas tuli kolme koota.

Mutta ehkä nuoren elämässä auttaa myös se, että osaisi olla armollinen myös itseään kohtaan. Koska Jumala on joka tapauksessa armollinen meitä jokaista kohtaan, miksi tuomitsemme itsemme niin herkästi. Miksi piiloudumme kuoren taakse, laitamme naamarin kasvoille, yritämme olla jotain muuta kuin mitä olemme.

Elämässä saattaa tulla osumia. Saatamme rakentaa suojaksemme kuoren tai roolin, jotta ei sattuisi niin kovaa, jos joku kivittää ilkeyksillään.

Ole siis kuin Jeesus. Älä tuomitse, vaan laske kivi kädestä. Älä unohda, että juuri sinä olet ihme, Jumala luoma, Jumalan rakkauden kohde, rakastettu. Sinulla on sitkeä sydän. Sinulla on sielu. Pidä sielustasi huolta. Luota siihen, että pinnan alla ja kuoren alla voi olla jotain, mitä kannattaa tavoitella. Sekä oman kuoren että sen lähimmäisen kuoren alla. Hänkin on ihme. Ole hänelle armollinen.

Luota siihen, että elämässä on paikkoja ja ihmisiä, kuten meidän Kotkassa, jossa ja joiden kanssa on mahdollista olla oma itsensä. Luota siihen, että tapahtuipa elämässä mitä tahansa, Jeesus ei sinua kivitä, koska hän armahtaa, Jumala ei hylkää, koska hän rakastaa, Pyhä Henki on kanssasi kaikki päivät ja kaikki kelit, ylämäessä ja kaatosateessa, pitkospuilla ja Jannen bussin lämpimässä suojassa.

Kaskelotti. Kotka. Kivi.

Korkeuserot. Kuusamo. Kohtaamiset.

Kaste. Konfirmaatio. Kolmiyhteisen Jumalan siunaus. 

Kaikki te.

Kiitos, kaverit, kaikesta.

Hyvät nuoret, astukaa nyt alttarin eteen.