Siirry pääsisältöön

onni ja sen sirpaleet

1) vihin tänään ensimmäisen kerran aviooon. tuore aviopari ei taida asian tätä laitaa tietää, mutta jos olette lukuyhteydessä: kyllä, näin on, mutta pääsittehän naimisiin! vihkiminen oli onnen äärellä olemista. tuntui kiitolliselta ja tärkeältä. häät on iloinen juhla, josta riittää iloa myös sitä työkseen tekevälle. joka tapauksessa, juhla kruunasi toimituspäivän, johon kuului lisäksi kaksi hautaan siunaamista muistotilaisuuksineen.

2) sain koneen kuntoon. ostimme pöytätietokoneen reilut kolme vuotta sitten. kun hankin kannettavan, toinen jäi vähälle käytölle ja kun modeemi hajosi, oli verkkoelämämme yksin läppärin varassa. kun kuukausien jälkeen koetin avata vanhaa konetta, se asettui vastarintaan ja taivutteli minut luopumaan yrityksestä.

(koneen kovalevyllä on valtaosa taloutemme valokuvista. kehittämättöminä.)

puhaltelin tänään sisältä pölyjä ja aikani käynnisteltyäni uudelleen sain laitteen käyntiin. suoritin järjestelmän korjauksen ja nyt peli pyörii oikein joviaaliksi. kuvatkin näkyvät ihan eri valossa, nostalgian valossa. se on onni.

-3) rikoin lasin. intouduin järjestelemään astioita ja tyhjentämään sekä astianpesukonetta että tiskikaappia. valmistujaislahjaksi hankkimani iittalan senta punaviinilasit olivat käsinpestyinä ylähyllyllä. päätin siirtää ne omalle hyllylleen astiakaappiin. ote lipesi ja yksi putosi, iskeytyi lattiaan ja pirstoutui pieniksi, siroiksi sirpaleiksi. onnen tunteet hajosivat siinä.

Kommentit

Maria Puotiniemi sanoi…
Avioliittoon vihkiminen lienee yksi riemukkaimpia papin työtehtävistä. Ehkä ihan hyvä, ettei omia "ekoja kertojaan" mainosta etukäteen, asianomaisilla riittää varmaan jännitystä muutenkin :

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Johda sinä meitä

Saarna 10.8.2025 Totuus ja harha Job. 28:7-15,23-28; 1. Joh. 4:1-6; Matt. 7:15-23 Virsi 484, Totuuden Henki, on laitettu virsikirjassa luokkaan ”Koulu ja opiskelu”. Siinä on hyviä rukouksia ja pyyntöjä oppilaille ja opettajille lukuvuoden alussa ja sen aikana. Koulussa opetellaan tärkeitä taitoja elämää varten, mm. erottamaan oikea tieto väärästä tiedosta. Opetellaan ajattelemaan itse, jotta voisi tehdä elämässä oikeita valintoja. Eikä se oppiminen jää koulunpenkille. Koko elämä on oppimista ja kasvua. Siksi on mahtavaa, että Totuuden Henki johtaa meitä etsiessämme ja kulkiessamme elämän teitä. Hän ohjaa työtämme ja tekemisiämme, hän siunaa tietomme ja ymmärryksemme. Auttaa näkemään Luojan käsialan elämämme asioissa. Ja johdattaa rakkauden tuojan, Kristuksen luokse. Ja se on hyvä. Sillä juuri Kristus on tiemme, valo sydäntemme, toivomme ainut, pyhä totuutemme. Kun joudumme risteykseen tällä elämän koulutiellä, valintojen eteen ja kyselemme oikeaa ja väärää, yritämme erottaa totuud...

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. O...

Kasvun ihme ja kipu

Saarna 28.9.2025 Maaseutuväen kirkkopyhä Jumalan huolenpito Ps. 127:1-2; Gal. 6:2-10; Matt. 6: 25-34 Kuinka moni on joskus ollut perunannostossa? Kun olin pikkupoika, meilläkin nostettiin näihin aikoihin perunat maasta. Isä ajoi traktorilla ja perunat lentelivät villisti nostolaitteen perässä. Niitä sitten kerättiin pieniin ja suuriin ämpäreihin. Vaikka aikuisilla oli ehkä huoli siitä, että ehditäänhän kaikki perunat saada talteen ajallaan, ei lapsella ollut mitään murheita. Oli mukavaa, kun oli talkooväkeä paikalla, oli jotain hyvää evästä, kun kahviteltiin, ja hauska oli myös istua peräkärryssä perunoiden seassa. Ja ehkä on niin, ettei aikuistenkaan tarvinnut murehtia perunoiden kasvattamisesta. Kun oli keväällä laittanut mukulat multiin, sai kesän katsella, kuinka varret nousivat maasta. Sitä saatiin korjata, mitä oltiin kylvetty. Riitti, kun luotti kasvun ihmeeseen, riittävään lämpöön ja sateeseen, Jumalan huolenpitoon. Turhaan näkevät viljelijät vaivaa, jos ei Jumala anna vettä...