Siirry pääsisältöön

juoksuun

mökillä sain tehtyä pari onnistunutta lenkkiä parin perusvaelluksen lisäksi. tunne siitä, että fyysinen kunto ja jaksaminen kulkevat käsikkäin, vahvistui. ja nyt kun töiden alkaminen lähestyy (15.9.), jaksaminen ja voimavarat tähdentyvät. siispä olen viimeisen neljän päivän aikana tehnyt kolme lenkkiä (6&7&4km) - ja fiilis on siististi cool.

kenties suurempi kannustin on kuitenkin ollut ystäväni kristianin 300 kilometrin haaste. sen tarkoituksena on yksinkertaisesti juosta 300 km 15.12. mennessä. itselläni on kasassa nyt 22 km. haasteen lisäjännite on siinä, että jokaisesta vaillejäävästä kilometristä maksetaan punta (=omalla kohdallani 1,5€) hyväntekeväisyyteen. kuten kristian, minäkin annan päätäntävallan lahjoituskohteesta lukijoille. miksi olla lainaamatta hyviä ideoita? joku siis voittaa joka tapauksessa, minun kuntoni tai avuntarvitsija.

juoksemisen ohella olen pakannut. tämän päivän (=tähänastinen) saldo: 11 laatikkoa täyteen ja kaksi hyllyä seinältä. tulee kai kiire, viikon päästä on muutto jo aivan käsillä. huomenna ratkennee kuljetuksen kohtalo.

huomiseen siis! (tai mihin nyt ehdinkään...)

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Joo, on jo viikon juoksemisen jälkeen _niin_ paljon parempi olo. Niin kuin monessa muussakin asiassa, alkuun pääseminen oli vaikeinta. Aina pysty (ja pystyy edelleen) löytämään yhden tai viisi koistavaa syytä miks ois parempi pysyä sisällä koneen äärellä. Nyt huomaa, et sitä ulkoilua odottaa jo edellisenä päivänä.

Mitäs tehdään kun tulee - ainakin - 300 km täyteen 15.12.? Miten ois 'kuu juoksu'? Hommataan enemmän porukkaa mukaan ja juostaan yhdessä kuuhun vuoden sisällä.
31. elokuuta 2008 klo 22.21
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Johda sinä meitä

Saarna 10.8.2025 Totuus ja harha Job. 28:7-15,23-28; 1. Joh. 4:1-6; Matt. 7:15-23 Virsi 484, Totuuden Henki, on laitettu virsikirjassa luokkaan ”Koulu ja opiskelu”. Siinä on hyviä rukouksia ja pyyntöjä oppilaille ja opettajille lukuvuoden alussa ja sen aikana. Koulussa opetellaan tärkeitä taitoja elämää varten, mm. erottamaan oikea tieto väärästä tiedosta. Opetellaan ajattelemaan itse, jotta voisi tehdä elämässä oikeita valintoja. Eikä se oppiminen jää koulunpenkille. Koko elämä on oppimista ja kasvua. Siksi on mahtavaa, että Totuuden Henki johtaa meitä etsiessämme ja kulkiessamme elämän teitä. Hän ohjaa työtämme ja tekemisiämme, hän siunaa tietomme ja ymmärryksemme. Auttaa näkemään Luojan käsialan elämämme asioissa. Ja johdattaa rakkauden tuojan, Kristuksen luokse. Ja se on hyvä. Sillä juuri Kristus on tiemme, valo sydäntemme, toivomme ainut, pyhä totuutemme. Kun joudumme risteykseen tällä elämän koulutiellä, valintojen eteen ja kyselemme oikeaa ja väärää, yritämme erottaa totuud...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. O...
1 kommentti
Lue lisää

Kasvun ihme ja kipu

Saarna 28.9.2025 Maaseutuväen kirkkopyhä Jumalan huolenpito Ps. 127:1-2; Gal. 6:2-10; Matt. 6: 25-34 Kuinka moni on joskus ollut perunannostossa? Kun olin pikkupoika, meilläkin nostettiin näihin aikoihin perunat maasta. Isä ajoi traktorilla ja perunat lentelivät villisti nostolaitteen perässä. Niitä sitten kerättiin pieniin ja suuriin ämpäreihin. Vaikka aikuisilla oli ehkä huoli siitä, että ehditäänhän kaikki perunat saada talteen ajallaan, ei lapsella ollut mitään murheita. Oli mukavaa, kun oli talkooväkeä paikalla, oli jotain hyvää evästä, kun kahviteltiin, ja hauska oli myös istua peräkärryssä perunoiden seassa. Ja ehkä on niin, ettei aikuistenkaan tarvinnut murehtia perunoiden kasvattamisesta. Kun oli keväällä laittanut mukulat multiin, sai kesän katsella, kuinka varret nousivat maasta. Sitä saatiin korjata, mitä oltiin kylvetty. Riitti, kun luotti kasvun ihmeeseen, riittävään lämpöön ja sateeseen, Jumalan huolenpitoon. Turhaan näkevät viljelijät vaivaa, jos ei Jumala anna vettä...
1 kommentti
Lue lisää