Siirry pääsisältöön

Lupauksen varassa

SAARNA 29.5.2022
6. sunnuntai helluntaista: Pyhä Hengen odotus
Kuva James Wheeler Pixabaystä

Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen hyvyyttä ja rauhaa teille.

Kristuksen hyvyyttä on se, kuinka hän lupaa lähettää Pyhän Hengen. "Te saatte puolustajan. Minä lähetän hänet Isän luota."

Ajattelin, että tutkitaan tässä hieman muutamia raamatunkohtia ja pysähdytään pohtimaan, helluntaita kohti kulkiessamme, mitä se Pyhä Henki oikein tekee. Mikä on Hengen tehtävä? Lähdetään alusta liikkeelle.

1.Moos. 1: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.”

Ennen kuin mitään oli olemassa, oli Jumala. Ja Jumalan Henki liikkui vetten yllä, leijaili ehkä kuin sumu aamuisella järvellä ja katseli paikkoja, suunnitteli, mitä kaikkea voisikaan tehdä ja saada aikaan. Jumalan henki liikkuu, siksi hän pääsee kätevästi paikasta toiseen. Siksi hän pääsee meidänkin luoksemme, ihan lähelle meitä, viereemme, ja saamme luottaa, että hänessä Jumala on kanssamme. Hän on läsnä, vaikka muuten tuntuisi aivan autiolta ja tyhjältä.

Psalmi 104: ”Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot.”

Jumalan Hengellä on potentiaali saada uutta aikaan. Henki on muutosvoima. Hän luo uutta ja ylläpitää elämää. Meidän kauttamme Jumalan Henki voi varjella elämää maan päällä, hän voi uudistaa ajattelutapojamme ja saada meidät toimimaan uusilla tavoilla, sellaisilla, jotka rakentavat ja suojelevat enemmän kuin kuluttavat ja tuhoavat. Niin kuin Henki uudistaa maan kasvot, hän voi uudistaa minun kasvoni, suuni, silmäni, sydämeni. Hän voi uudistaa käteni tekemään hyvää ja jalkani kulkemaan sinne, minne hän kutsuu. Hän voi uudistaa ajatukseni ja aivojeni hermoradat, jotta pääsisin irti vanhasta ja uskaltaisin uuteen. Hän voi luoda uutta, hän voi uudistaa meidät.

Jes. 44: ”Minä annan vesien virrata janoavalle, purojen kuivaan maahan. Minä vuodatan henkeni lapsiisi ja siunaukseni vesoillesi, ja he versovat kuin kaislikko, kuin pajut purojen varsilla. Niin yksi sanoo: 'Minä kuulun Herralle', toinen taas kutsuu itseään Jaakobin nimellä, kolmas kirjoittaa käteensä: 'Herran oma.'"

Jumalan Henki saa aikaan kasvua. Sielläkin missä on kuivaa ja elotonta, hän voi saada aikaan elämää. Hän saa kasvamaan kuin purojen varsilla versovan ruohon, kuin kasvimaalle istutetun siemenen, kuin parvekkeelle laitetun kesäkukan. Samalla tavalla Henki saa meissä kasvamaan uutta. Hyvyys ja rauha meissä kypsyvät. Ilo ja lempeys ovat myös Hengen hedelmiä. Opimme tekemään oikeita valintoja. Tulemme paremmiksi ihmisiksi, rakastavammiksi lähimmäisiksi.

Epäuskon ja kyynisyyden kuivuudessa Henki voi synnyttää uskon. Eksyneen, harhailevan, tietä etsivän hän voi johdattaa Kristuksen luokse. Hän voi koskettaa yhtä sielua ja saada hänet luottamaan Jumalaan ja tehdä hänestä yhdessä muiden kanssa Jumalan oman, liittää häneen, liittää yhteen toisten kanssa, yhteisöön, seurakuntaan. Hän tekee meistä Jumalan lapsia. Niin kuin roomalaiskirjeessä kuvataan ja luvataan.

Room. 8: ”Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: 'Abba! Isä!'"

Jumalan Henki toimii Raamatun sanojen kautta. Hän puhuu sielullemme. Tietää mitä tarvitsemme. Vastaa janoomme ja kaipuuseemme. Henki toimii myös sakramenttien kautta. Kasteen ja ehtoollisen kautta. Kasteessa Henki tulee luoksemme, Jumala tulee sydämeen, hän antaa meille lapsen ja perillisen osan. Kastettu saa olla turvallisella mielellä, ei tarvitse pelätä, vaan saa luottaa Jumalan lapsen osaan. Saamme käydä Taivaallisen Isän eteen, avata elämämme, turvautua ja luottaa kuin lapsi turvautuu vanhempaansa ja odottaa tämän apua ja rakkautta.

Ja Jumala myös osoittaa meille rakkautensa. Markuksen evankeliumin alussa kerrotaan, mitä Johannes Kastaja puhui oppilailleen itsestään ja jostakusta toisesta.

Mark 1: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."

Johannes puhuu tietysti Jeesuksesta. Hän antoi lupauksen, että joku tärkeä ja käänteentekevä hahmo oli astumassa esiin. Jumala lähetti Poikansa maailmaan. Jeesus tuli opettamaan Jumalan rakkaudesta, hän teki rakkauden tekoja, osoitti jokaisen ihmisen arvon suhtautumisellaan heihin, joita muut väheksyivät. Hän kärsi ja kuoli ihmiskunnan puolesta ja tämän rakkauden saamme maistaa ehtoollisessa. Ehtoollisessa Henki vahvistaa uskoamme ja ravitsee meitä matkallamme.

Jumalan rakkautta oli sekin, että Jeesus herätettiin kuolleista ja hän ilmestyi kuoleman voittajana opetuslapsilleen 40 päivän ajan. Sitten hänet otettiin taivaaseen rukoilemaan puolestamme. Mutta hän ei jättänyt opetuslapsiaan yksin. Hän ei jättänyt meitä selviytymään ja pärjäämään omin avuin.

Joh. 15: ”Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta.”

Jeesus lupasi meille Puolustajan. Totuuden Hengen, joka todistaa ja auttaa meitä todistamaan. Jeesus kutsuu Henkeä Puolustajaksi. Koska Pyhän Hengen tehtävä on myös puolustaa Jumalan omia, Jumalan lapsia, Jeesuksen opetuslapsia.

Nyt on ihan pakko puhua vähän jääkiekkoa. Suomen leijonaryhmä, jääkiekon mm-joukkue on pelannut kotikisoissa huikeaa puolustuspeliä. Omiin on mennyt ehkä jopa ennätysvähän maaleja. Puolustaja on joukkueelle elintärkeä pelaaja. Hän ottaa taklaukset vastaan, varjelee vastustajan hyökkäyksiltä, tarvittaessa laukoo voittomaalin siniviivalta.
 
Pyhä Henki on meidän puolustajamme. Me olemme Jeesuksen joukkue, se tiimi, johon kaste on meidät liittänyt. Me olemme seurakunta, jonka Henki on koonnut. Me olemme Jumalan lapset, Jumalan perhe. Me olemme joukkue, joka pelaa ristinmerkki rinnassaan. Tässä joukkueessa tarvitsemme puolustajaa, joka auttaa pitämään toisistamme huolta ja taklaa pois sellaiset aikomukset, joilla yritämme ehkä kampata toinen toistamme. Henki muistuttaa meitä, että meistä jokainen on arvokas ja tärkeä. Meidän ei pidä kilpailla keskenämme, ei joukkueen sisällä.

Tarvitsemme puolustajaa, joka rohkaisee silloin, kun olen ehkä tappiolla, ahtaalla, ahdistettuna. Ehkä rangaistus uhkaa. Ehkä loukkaantumistuomio odottaa ja joudun pohtimaan tulevaisuutta ja omaa paikkaani, mahdunko enää kokoonpanoon, onko minun lahjoillani tai osaamisellani merkitystä tälle porukalle. Henki puolustaa ja lupaa, että on. Paavali kirjoittaa korinttilaisille (1.Kor.12): 

”Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama. Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi. Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Henki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta. Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo.”

Me tarvitsemme toisiamme. Jokaista tarvitaan tässä joukkueessa, jota seurakunnaksi kutsutaan. Tuo rohkeasti lahjasi yhteiseen pöytään. Ehdota, mitä voisit tehdä seurakunnan hyväksi. Mitä voisit antaa? Miten haluaisit palvella? Jumalanpalveluksessa? Kasvatuksen, lasten ja nuorten parissa? Apua tarvitsevien kanssa? Jossain muussa, jonkun muun hyväksi?

Sanon, että ehdota, mitä voisit tehdä, sillä aina emme osaa tarjota oikeita tehtäviä tai sopivia keinoja käyttää omia vahvuuksia. Mutta toivoisin, että se, miten Henki ilmenee sinun kauttasi, siis uutta luova Henki, kasvun antava Henki, luottamukseen johtava Henki, uudistava Henki, rakkauteen rohkaiseva Henki, puolustava, joukkuetta rakentava Henki, että se, sinun lahjasi, saisi tulla yhteiseksi hyödyksi. Siihen haluan sinua tänään rohkaista, sillä sinun lahjoistasi voisi moni ilahtua ja saada vastauksen. Kristus osoittaa hyvyyttään ja rauhaansa myös sinun ja minun kauttamme. Keksitään me yhdessä keinot ja väylät tuoda ne yhteiseen käyttöön.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Johda sinä meitä

Saarna 10.8.2025 Totuus ja harha Job. 28:7-15,23-28; 1. Joh. 4:1-6; Matt. 7:15-23 Virsi 484, Totuuden Henki, on laitettu virsikirjassa luokkaan ”Koulu ja opiskelu”. Siinä on hyviä rukouksia ja pyyntöjä oppilaille ja opettajille lukuvuoden alussa ja sen aikana. Koulussa opetellaan tärkeitä taitoja elämää varten, mm. erottamaan oikea tieto väärästä tiedosta. Opetellaan ajattelemaan itse, jotta voisi tehdä elämässä oikeita valintoja. Eikä se oppiminen jää koulunpenkille. Koko elämä on oppimista ja kasvua. Siksi on mahtavaa, että Totuuden Henki johtaa meitä etsiessämme ja kulkiessamme elämän teitä. Hän ohjaa työtämme ja tekemisiämme, hän siunaa tietomme ja ymmärryksemme. Auttaa näkemään Luojan käsialan elämämme asioissa. Ja johdattaa rakkauden tuojan, Kristuksen luokse. Ja se on hyvä. Sillä juuri Kristus on tiemme, valo sydäntemme, toivomme ainut, pyhä totuutemme. Kun joudumme risteykseen tällä elämän koulutiellä, valintojen eteen ja kyselemme oikeaa ja väärää, yritämme erottaa totuud...

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. O...

Kasvun ihme ja kipu

Saarna 28.9.2025 Maaseutuväen kirkkopyhä Jumalan huolenpito Ps. 127:1-2; Gal. 6:2-10; Matt. 6: 25-34 Kuinka moni on joskus ollut perunannostossa? Kun olin pikkupoika, meilläkin nostettiin näihin aikoihin perunat maasta. Isä ajoi traktorilla ja perunat lentelivät villisti nostolaitteen perässä. Niitä sitten kerättiin pieniin ja suuriin ämpäreihin. Vaikka aikuisilla oli ehkä huoli siitä, että ehditäänhän kaikki perunat saada talteen ajallaan, ei lapsella ollut mitään murheita. Oli mukavaa, kun oli talkooväkeä paikalla, oli jotain hyvää evästä, kun kahviteltiin, ja hauska oli myös istua peräkärryssä perunoiden seassa. Ja ehkä on niin, ettei aikuistenkaan tarvinnut murehtia perunoiden kasvattamisesta. Kun oli keväällä laittanut mukulat multiin, sai kesän katsella, kuinka varret nousivat maasta. Sitä saatiin korjata, mitä oltiin kylvetty. Riitti, kun luotti kasvun ihmeeseen, riittävään lämpöön ja sateeseen, Jumalan huolenpitoon. Turhaan näkevät viljelijät vaivaa, jos ei Jumala anna vettä...