Pääsiäispäivän ehtoollishetket Kaupunginkirkossa 4.4.2021
Matt. 28:1–8
Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa. Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille. Hän oli hohtava kuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja kaatuivat maahan kuin kuolleet.
Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: ”Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi. Menkää kiireesti sanomaan hänen opetuslapsilleen: ’Hän on noussut kuolleista. Hän menee teidän edellänne Galileaan, siellä te näette hänet.’ Tämä oli minun sanomani teille.”
Naiset lähtivät heti haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille.
Tuona ensimmäisenä pääsiäisaamuna tultiin haudalle, oltiin haudalla ja lähdettiin haudalta monenlaisten tunteiden ja ajatusten kanssa. Suru, murhe, pettymys painoivat ehkä naisten askelia, kun he tulivat katsomaan hautaa. Ihmeellinen valoshow enkelin ilmestyessä sai aikaan pelkoa ja järkytystä. Kuitenkin enkelin viesti toi myös iloa, hämmästystä, kiitollisuuttakin. Se oli viesti, joka meni tunteisiin ja laittoi liikkeelle.
Tänä pääsiäisenä mekin tulemme pääsiäisen ehtoollispöytään omien tuntemustemme ja mielenliikkeidemme kanssa. Kannamme mukanamme ehkä painavia kuormia, ehkä mekin kaipaamme jotain ihmettä, jotain uutta ja iloista, jotain lohdullista, jotain turvallista, joka ajaa pelon pois.
Naisille enkeli sanoi: ”Tulkaa katsomaan.”
Tuleminen ja katsominen ovat ihmiselle mahdollisia reaktioita, jos liikkumis- ja näkökyky vain sallivat. Viime aikoina on keskusteltu paljon liikkumisen rajoittamisesta. Ja vaikka liikkumiskieltoa ei olisi tai tulisikaan, olemme silti viimeisen vuoden aikana tottuneet arvioimaan omia liikkeitämme entistä tarkemmin. Mihin kannattaa mennä, mihin haluaisi lähteä, mihin on mahdollista tulla.
Samoin myös näkökykyämme on koeteltu. Kasvomaskien takaa on vaikeampi tunnistaa vastaantulijaa, on mahdotonta nähdä kaikkia hänen ilmeitään, esimerkiksi hymy jää piiloon maskin taakse. Mutta kaikki se on pakottanut meidät katsomaan enemmän toisiamme silmiin ja näkemään, miten toinen vaikkapa hymyilee tai ilmaisee muita tunteitaan silmillään.
”Tulkaa katsomaan” on tänään siksi kiitoksen kutsu. Sillä tänään me saamme tulla alttarille, me saamme katsoa pääsiäisen ihmettä omin silmin, kun käteemme annetaan leipä ja pikariin viini, jotka Jeesus kehotti pääsiäisateriallaan nauttimaan hänen muistokseen.
Hän sanoo meille tänään: ”Tulkaa minun luokseni.” Tulkaa ja maistakaa Jumalan hyvyyttä. Tulkaa ja katsokaa. Ja kun me tulemme, julistaa ehtoollinen meille ylösnousemusta ja elämää. Sitä että Kristus on läsnä. Niin kuin hän oli ylösnousemuksen jälkeen opetuslapsilleen läsnä. Hekin saivat nähdä omin silmin. Me saamme nähdä ja sen lisäksi maistaa ja haistaa, koskea ja tuntea, miltä armo maistuu, tuoksuu, tuntuu ja näyttää, ja me saamme myös kuulla uskomme vahvistukseksi sanat: ”sinun puolestasi annettu ja vuodatettu”. Ehtoollinen lupaa tänäkin pääsiäisenä, että Jeesus on antanut henkensä meidän puolestamme. Ja se lupaa myös, että leivässä ja viinissä hän on läsnä, hän tulee luoksemme, hän antaa itsensä meille.
Meidän liikkumistamme voidaan rajoittaa, meidän näkökykyämme voidaan koetella, mutta pääsiäinen lupaa meille rajoista suurimman, kuoleman rajan murtumista. Sitä että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on voittanut synnin, kuoleman ja pahan vallan. Hänen omikseen kastettuina me saamme luottaa myös omalla kohdallamme anteeksiantamuksen ja ylösnousemuksen todeksi. Elämä kuoleman jälkeen koskee myös meitä.
Siksi tulkaa ja katsokaa. Ylösnoussut on kanssamme. Hänelle me saamme tuoda elämämme, ajatuksemme ja tunteemme, kaipuumme ja tarpeemme. Ja lähteä sitten rohkeasti, rientää riemuiten elämäämme, jatkaa eteenpäin armahdettuna, vapautettuna, lohdutettuna.
Sillä Kristus on noussut kuolleista.
Matt. 28:1–8
Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa. Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille. Hän oli hohtava kuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja kaatuivat maahan kuin kuolleet.
Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: ”Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi. Menkää kiireesti sanomaan hänen opetuslapsilleen: ’Hän on noussut kuolleista. Hän menee teidän edellänne Galileaan, siellä te näette hänet.’ Tämä oli minun sanomani teille.”
Naiset lähtivät heti haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille.
Tuona ensimmäisenä pääsiäisaamuna tultiin haudalle, oltiin haudalla ja lähdettiin haudalta monenlaisten tunteiden ja ajatusten kanssa. Suru, murhe, pettymys painoivat ehkä naisten askelia, kun he tulivat katsomaan hautaa. Ihmeellinen valoshow enkelin ilmestyessä sai aikaan pelkoa ja järkytystä. Kuitenkin enkelin viesti toi myös iloa, hämmästystä, kiitollisuuttakin. Se oli viesti, joka meni tunteisiin ja laittoi liikkeelle.
Tänä pääsiäisenä mekin tulemme pääsiäisen ehtoollispöytään omien tuntemustemme ja mielenliikkeidemme kanssa. Kannamme mukanamme ehkä painavia kuormia, ehkä mekin kaipaamme jotain ihmettä, jotain uutta ja iloista, jotain lohdullista, jotain turvallista, joka ajaa pelon pois.
Naisille enkeli sanoi: ”Tulkaa katsomaan.”
Tuleminen ja katsominen ovat ihmiselle mahdollisia reaktioita, jos liikkumis- ja näkökyky vain sallivat. Viime aikoina on keskusteltu paljon liikkumisen rajoittamisesta. Ja vaikka liikkumiskieltoa ei olisi tai tulisikaan, olemme silti viimeisen vuoden aikana tottuneet arvioimaan omia liikkeitämme entistä tarkemmin. Mihin kannattaa mennä, mihin haluaisi lähteä, mihin on mahdollista tulla.
Samoin myös näkökykyämme on koeteltu. Kasvomaskien takaa on vaikeampi tunnistaa vastaantulijaa, on mahdotonta nähdä kaikkia hänen ilmeitään, esimerkiksi hymy jää piiloon maskin taakse. Mutta kaikki se on pakottanut meidät katsomaan enemmän toisiamme silmiin ja näkemään, miten toinen vaikkapa hymyilee tai ilmaisee muita tunteitaan silmillään.
”Tulkaa katsomaan” on tänään siksi kiitoksen kutsu. Sillä tänään me saamme tulla alttarille, me saamme katsoa pääsiäisen ihmettä omin silmin, kun käteemme annetaan leipä ja pikariin viini, jotka Jeesus kehotti pääsiäisateriallaan nauttimaan hänen muistokseen.
Hän sanoo meille tänään: ”Tulkaa minun luokseni.” Tulkaa ja maistakaa Jumalan hyvyyttä. Tulkaa ja katsokaa. Ja kun me tulemme, julistaa ehtoollinen meille ylösnousemusta ja elämää. Sitä että Kristus on läsnä. Niin kuin hän oli ylösnousemuksen jälkeen opetuslapsilleen läsnä. Hekin saivat nähdä omin silmin. Me saamme nähdä ja sen lisäksi maistaa ja haistaa, koskea ja tuntea, miltä armo maistuu, tuoksuu, tuntuu ja näyttää, ja me saamme myös kuulla uskomme vahvistukseksi sanat: ”sinun puolestasi annettu ja vuodatettu”. Ehtoollinen lupaa tänäkin pääsiäisenä, että Jeesus on antanut henkensä meidän puolestamme. Ja se lupaa myös, että leivässä ja viinissä hän on läsnä, hän tulee luoksemme, hän antaa itsensä meille.
Meidän liikkumistamme voidaan rajoittaa, meidän näkökykyämme voidaan koetella, mutta pääsiäinen lupaa meille rajoista suurimman, kuoleman rajan murtumista. Sitä että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on voittanut synnin, kuoleman ja pahan vallan. Hänen omikseen kastettuina me saamme luottaa myös omalla kohdallamme anteeksiantamuksen ja ylösnousemuksen todeksi. Elämä kuoleman jälkeen koskee myös meitä.
Siksi tulkaa ja katsokaa. Ylösnoussut on kanssamme. Hänelle me saamme tuoda elämämme, ajatuksemme ja tunteemme, kaipuumme ja tarpeemme. Ja lähteä sitten rohkeasti, rientää riemuiten elämäämme, jatkaa eteenpäin armahdettuna, vapautettuna, lohdutettuna.
Sillä Kristus on noussut kuolleista.
Kommentit