Miltä rakkaus maistuu?

Saarna sunnuntaina 26.4.2020

2. sunnuntai pääsiäisestä: Hyvä paimen
Joh. 21:15-19

Kuva Pexels Pixabaystä 

Miltä rakkaus maistuu? Miltä rakkaus tuoksuu? Miltä rakkaus tuntuu tai miltä se kuulostaa?

Pietarilta penättiin rakkautta. Ylösnoussut näyttäytyi opetuslapsilleen useita kertoja. Nyt hän on tullut rannalle ja kutsunut heidät kanssaan nuotiolle, siinä hän tarjoaa syötäväksi paistettua kalaa. Aterian jälkeen hän testaa Pietaria, tämän luottamusta ja sitoutumista. ”Rakastatko sinä minua”, Jeesus kysyy. Ja Pietari vannoo kolme kertaa. Pietari, joka aiemmin ehti kolmesti kieltää, että edes tunsi koko miestä, saa nyt uuden mahdollisuuden. ”Sinä tiedät, että olet minulle rakas.”

Rakkaus voi korjata säröt, jotka hylkääminen ja epäluottamus saavat aikaan. Se on silta toisen luo, katse joka kääntyy takaisin ystävää kohti. Miten hyvältä nuo sanat korvissa kuulostavat, miten makealta ne maistuvat toiselle sanottaessa. Rakkauden sanat.

Pietarin rakkauden sanoja seuraa tehtävä. Ruoki, kaitse, ruoki. Pietarin rakkaus ja usko Vapahtajaan merkitsee tekoja. Rakkauden tekoja, palvelutehtävää, kutsua rakastaa muita. Rakkaus on hoitamista. Rakkaus on välittämistä. Rakkaus merkitsee toisen tarpeiden huomaamista ja niistä huolehtimista. Rakkaus maistuu maidolta, jota pienelle karitsalle tulee antaa. Rakkaus tuoksuu tuoreelta ruoholta, jota lammas kaipaa nälkäänsä. Rakkaus tuntuu turvalta, jota yksilö etsii lauman lämmöstä ja yhteenkuuluvuudesta. Rakkauden teot tuntuvat ja maistuvat.

Entä me, entäs ihmislauma? Millaista paimentamista me tarvitsemme?

Pietari sai Jeesukselta tehtävän. Tuo tehtävä on koko kirkon tehtävä. Rakastaa ja pitää huolta. Ruokkia ja kaitsea. Huolehtia heistä, jotka tarvitsevat tukea. Näinä poikkeuksellisina aikoina ei tuen tarve tai rakkauden kaipuu katoa mihinkään. Kirkon diakoniatyö pyrkii yhä turvaamaan apua kaipaavien arjessa pärjäämistä. Seurakunnan kasvatustyö pitää edelleen yhteyttä lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Jumalanpalveluksia yhä pidetään, vaikka niihin pääseekin nyt mukaan ainoastaan ruudun takaa. Mutta edelleen kirkoissa rukoillaan ja kannetaan Jumalalle yhteisiä asioita, edelleen etsitään turvaa Ylösnousseesta, kuoleman ja kaiken pahan voittaneesta Kristuksesta.

Hän, Ylösnoussut Kristus on paimen, joka voi pitää meistä huolta. Hän varjelee ja kantaa vaikeina aikoina. Hän on mukana sielläkin, missä me etäyhteyksien varassa tavoittelemme toisiamme. Hän on mukana arjen touhuissa, sillä miltä rakkaus maistuu, tuoksuu ja tuntuu, niin arjelta. Rakkaus on tavallista elämää, arjen asioita, pieniä ja isompia, yhdessä ja yksin. Se on lounaan valmistamista etäkoululaiselle, se on puhelinsoitto läheiselle, se on naapuriapua ja kaupassakäyntiä. Rakkaus arjen keskellä on sen kysymistä, että mitä sinulle kuuluu. Rakkaus on toivoa tulevaisuuteen, se on luottamuksessa elämistä tässä ja nyt.

Ja siinä vierellä kulkeva paimen, tuo Ylösnoussut, antaa meillekin tehtävän. Ruoki, kaitse, pidä huolta niistä lauman jäsenistä, joista voit, vaikkapa vain yhdestä. Ja välillä riittää, että pidät huolta vain itsestäsi. Näinä aikoina, kun henkistä jaksamista koetellaan, on tärkeää etsiä myös omia vihreitä niittyjä, omia tyyniä vesiä, joiden äärellä on mahdollista levätä. Levänneenä, omasta rauhasta käsin jaksaa sitten kantaa toisiakin. Sitten kun on itse saanut olla kannettuna, rakastettuna.

Päivän jumalanpalvelus katsottavissa Kaupunginkirkon YouTube-kanavalta.