Siirry pääsisältöön

Vuoden viimeinen puhe

Uudenvuodenaaton yöpalvelus Kaupunginkirkossa 31.12.09 klo 23

Palveluksen luonne määräytyi pitkälti aattoaamun synkkien tapahtumien myötä. Rukoushetkessä muistimme Espoon ammuskelun uhreja ja heidän omaisiaan esirukouksin ja rukouskynttilällä.

Valit. 3:22-26
Matt. 16:1-4

Me olemme joutuneet jälleen tänään kohtaamaan maailmamme pimeyden, turvattomuuden ja pahuuden. Espoon ampumavälikohtaus saa meidät kyselemään, kuinka voimme aloittaa uuden vuoden tulevaisuuteen luottaen, uskoen parempaan huomiseen.

Espoon piispa Mikko Heikka on tänään rukoillut ja toivonut, että uuden vuoden alkaessa meistä jokainen miettisi omassa elämässään mahdollisuuksiaan lisätä turvallisuutta. Erityisesti lasten turvallisuutta. Erityisesti yksin jääneiden turvallisuutta. Jotta pelon ja sanattomuuden keskelle syntyisi tilaa keskustelulle, yhteiselle pohdinnalle, turvalliselle yhdessäololle. Meidän aikuisten vastuulla on lasten ja nuorten hyvinvointi ja heidän turvallisuutensa. Jotta he voisivat luottaa tulevaisuuteensa. Jotta me voisimme luottaa huomiseen.

Tänäänkin meitä rohkaistaan luottamaan siihen, että maailmamme pimeyteen on syttynyt valo. Kiitämme Jumalaa Vapahtajastamme Jeesuksesta. Hän on ainoa merkki, jonka me saamme. Jeesus lupasi fariseuksille Joonan merkin. Sillä hän viittasi itseensä. Niin kuin Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää, oli Jeesus haudassa kolme päivää. Sitten hän nousi kuolleista. Voitti kuoleman. Kukisti pahan vallan.

Olemme juuri jouluna juhlineet häntä, että hän syntyi tähän pimeään maailmaan. Antaakseen meille valon. Näyttääkseen tien Jumalan luo. Valaistakseen meidän tiemme ja meidän elämämme.

Tuo valo on annettu myös meidän kannettavaksemme kuin soihtu. Jotta me levittäisimme sitä siellä, missä pimeys ja pahuus näyttävät saavan vallan. Kun aloitamme uutta vuotta, tarttukaamme tuohon soihtuun rohkeasti. Kun niin teemme, me saamme luottaa Joonan merkkiin. Jeesukseen. Hän ei jätä meitä kantamaan soihtua yksin. Hänen lupauksensa on lupaus, joka pitää vuodesta toiseen: "Katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."

Tästä lupauksesta me kiitämme ja laulamme kiitosvirren 49.

Kommentit

Mimosa sanoi…
Näin on!! Tosi hyvä puhe. Siunattua tätä vuotta!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Johda sinä meitä

Saarna 10.8.2025 Totuus ja harha Job. 28:7-15,23-28; 1. Joh. 4:1-6; Matt. 7:15-23 Virsi 484, Totuuden Henki, on laitettu virsikirjassa luokkaan ”Koulu ja opiskelu”. Siinä on hyviä rukouksia ja pyyntöjä oppilaille ja opettajille lukuvuoden alussa ja sen aikana. Koulussa opetellaan tärkeitä taitoja elämää varten, mm. erottamaan oikea tieto väärästä tiedosta. Opetellaan ajattelemaan itse, jotta voisi tehdä elämässä oikeita valintoja. Eikä se oppiminen jää koulunpenkille. Koko elämä on oppimista ja kasvua. Siksi on mahtavaa, että Totuuden Henki johtaa meitä etsiessämme ja kulkiessamme elämän teitä. Hän ohjaa työtämme ja tekemisiämme, hän siunaa tietomme ja ymmärryksemme. Auttaa näkemään Luojan käsialan elämämme asioissa. Ja johdattaa rakkauden tuojan, Kristuksen luokse. Ja se on hyvä. Sillä juuri Kristus on tiemme, valo sydäntemme, toivomme ainut, pyhä totuutemme. Kun joudumme risteykseen tällä elämän koulutiellä, valintojen eteen ja kyselemme oikeaa ja väärää, yritämme erottaa totuud...

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. O...

Kasvun ihme ja kipu

Saarna 28.9.2025 Maaseutuväen kirkkopyhä Jumalan huolenpito Ps. 127:1-2; Gal. 6:2-10; Matt. 6: 25-34 Kuinka moni on joskus ollut perunannostossa? Kun olin pikkupoika, meilläkin nostettiin näihin aikoihin perunat maasta. Isä ajoi traktorilla ja perunat lentelivät villisti nostolaitteen perässä. Niitä sitten kerättiin pieniin ja suuriin ämpäreihin. Vaikka aikuisilla oli ehkä huoli siitä, että ehditäänhän kaikki perunat saada talteen ajallaan, ei lapsella ollut mitään murheita. Oli mukavaa, kun oli talkooväkeä paikalla, oli jotain hyvää evästä, kun kahviteltiin, ja hauska oli myös istua peräkärryssä perunoiden seassa. Ja ehkä on niin, ettei aikuistenkaan tarvinnut murehtia perunoiden kasvattamisesta. Kun oli keväällä laittanut mukulat multiin, sai kesän katsella, kuinka varret nousivat maasta. Sitä saatiin korjata, mitä oltiin kylvetty. Riitti, kun luotti kasvun ihmeeseen, riittävään lämpöön ja sateeseen, Jumalan huolenpitoon. Turhaan näkevät viljelijät vaivaa, jos ei Jumala anna vettä...