Siirry pääsisältöön

kuinka tästä eteenpäin?

pohdin, onko bloggaaminen tullut tiensä päähän. juoksublogia päivitän, sillä sen sisältö tuotetaan fysiikan avulla. tämä vaatii enemmän sielun altistamista. sitä olen viime aikoina varonut.

kuten moni on väittänyt, yksi syy blogin kirjoittamisen nihkeyteen lienee facebook. se on foorumi, jonka kautta tuntonsa vuodatettua saa isommalle määrälle lukijoita yksinkertaisemmin, pelkistetymminen ja nopeammin. jokin arvo blogillekin kuitenkin jää.

blogi on nettipäiväkirja. päiväkirjan mieli on siinä, että sitä pidetään. mielellään päivittäin. papiksi tuleminen kohta vuosi sitten on hillinnyt halua julkisesti kirjoittaa. ehkä niin ei tarvitsisi olla.

kokeillaan. viime aikoja kuvaa painokkaasti muutos. reilu pari viikkoa sitten sain kuulla tulleeni valituksi jyväskylän seurakunnan papiksi. työni ja tieni orimattilassa tulevat kuun lopussa päihinsä. muutos on kreikaksi krisis ja kyllähän tässä on monenlaista rauhaa järkytetty.

on tehnyt kipeää julistaa sanomaa, joka ei ole ainoastaan iloinen. toki iloitsen valinnastani ja siitä, että tieni johtaa lähemmäksi omia ja vaimon vanhempia ja muita läheisiä. kolikon toisella puolella on kuitenkin hyvästä luopuminen, sen rinnalla haikeutta, mutta myös kiitollisuutta.

tänään oli viimeinen liturgiani täällä. sunnuntain aiheena oli kiitollisuus. vaikka aikani täällä jäi lyhyeksi ja vaikka monelle lähtöni on iso pettymys, tahdon katsella aikaani, siis sitä aikaa, jonka sain täällä olla ja jota sain näiden ihmisten kanssa jakaa, kiitollisin silmin. jos olen paikallisiin nuoriin saanut kylvettyä jyväsenkin innostusta tai toivoa, on ajallani ollut arvoa.

elämä on kokonaisuus. tie alkaa, tie päättyy, risteys voi tuoda meidät yhteen tai viedä eri suuntiin. kaikesta, ihan kaikesta, on hyvä kiittää häntä, joka elämäämme johdattaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tähti antaa tehtävän

Saarna loppiaisena 6.1.2026 Jes. 49:5-7; Kol. 1:24-27; Matt. 2:12 Rakkaat ystävät. Niin kuin tietäjät, mekin olemme matkalla. Omassa elämässämme, mielessämme, kristittyinä, suhteessa itseemme, toisiimme ja Jumalaan. Loppiaisena olemme joulun lopussa mutta samaan aikaan uuden vuoden alussa. Me kuljemme Betlehemiin katsomaan joulun lasta, me lähdemme liikkeelle, me saavumme yhteen, me palaamme samaa tai toista tietä takaisin kotiin.   Vuoden alussa saattaa olla monenlaisia suunnitelmia, lupauksia, aikeita, tavoitteita. Elämän taipaleella, työssä, harrastuksissa, myös kristittynä, myös yhteisönä. Mikä ikinä se oman elämän suunnitelma tai tavoite onkin, rohkenen näin loppiaisena ehdottaa, entä jos kulkisimme niitä kohti tietäjien tavoin, seuraten Jeesusta, tai seuraten merkkejä siitä, mistä Jeesus löytyy. Tietäjillä oli suunnitelma. Suunnitelmalla oli suunta. Suuntana oli vastasyntynyt kuningas, jonka he tahtoivat ottaa vastaan. He kulkivat matkan päästäkseen päämäärään. Oli tehtä...

Poissaoleva Jumala

Saarna Orimattilassa 29.3.2009 5. paastonajan sunnuntai Kärsimyksen sunnuntai Ps. 43: 1 + 2–5; Jes. 29: 13–16; 1. Piet. 2: 4–10; Mark. 12:1-12. Saarna Olen lenkillä, kun paikallisliikenteen bussi kurvaa pysäkille. Hölkkään bussin ohitse ja silloin se osuu silmiini. Bussin kyljessä on monimetrinen mainostarra. Se julistaa: "Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä." Hätkähdän, kompastun ja kaadun. Sitten onneksi herään ajatuksistani ja palaan tähän todellisuuteen. Bussikampanja ei siis ole ulottunut vielä Orimattilaan eikä Lahteenkaan. Mutta suuremmissa kaupungeissa, Helsingissä ja Tampereella, bussimainoksia ollaan kesäksi liimailemassa joukkoliikenteeseen. Kyseessä on brittiläislähtöinen uskonnonvastainen kampanja, jolla ateistit ja vapaa-ajattelijat haluavat äänensä kuuluville. Heidän viestinsä tai tunnuslauseensa siis on: "Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä." Tunnuslause vaikuttaa tehokkaalta: ei...

"Joku rakastaa sua niin että sydämeen sattuu"

Saarna 19.6.2011 Pyhän Kolminaisuuden päivä Konfirmaatiomessu Viro 9951 Joh. 15:1-10 Kaksi päällimmäisintä muistoa riparista. Ensimmäinen viimeiseltä illalta Virossa. Istumme ringissä hämärässä yläkerrassa. Jokaisella on kädessään tuohus, rukouskynttilä. Yksi kerrallaan, vuorotellen tuohukset syttyvät. Liekki leviää. Valo kasvaa. On hyvä istua yhdessä. Jokainen saa sanoa, miltä tuntuu. Tuntuu, että huoneessa on rakkautta. Toinen muisto. Paluumatkamme lopulta. Linja-auto jaksaa vielä viimeiset kilometrit. Linja-autossa soi laulu. Lauletaan yhdessä riparilauluja. On hyvä istua kyydissä. Laulu menee sydämeen. Tuntuu, että bussissa on rakkautta. Yhdessä lauletaan sun salaisista haaveistas, joissa "joku rakastaa sua niin että sydämeen sattuu." Prinsessa Alice rakasti niin että sattui. Alice eli 1800-luvun Englannissa ja oli Englannin kuningatar Victorian tytär. Tarina kertoo, kuinka prinsessa Alicen lapsi oli sairastunut kurkkumätään. Lääkärit varoittivat ankarasti, ettei lasta s...