Siirry pääsisältöön

vaasassa vol 2 & 4 & 3

klo 15.06:

aamu alkoi myöhemmin kuin kotona. puolikahdeksalta. maksettu aamiainen syötiin kertakäyttöastioista ja ylihintaan. aamuun ehti mahtua lisäksi yksi kierros polkuauton työntämistä, kotvanen pomppulinnassa ja mustikanpoimintaa niin kauan, että housut kastuivat (täällä on liikaa mielenkiintoisia asioita, että elia viitsisi ilmoittaa tarpeestaan potalle) ennen kuin pojat lähtivät markettiin. ostimme niin, että reissun hinta kohosi hotelliloman tasolle. uusia perunoita ja niille kattila, vaippoja ja muita vauvanvälineitä, omat aamiaistarpeet, jne, jne.

nooh. poikanen lähti unille, minä tyttösen kera pois alta. utelimme joutsenveneiden vuokrasta ja pelasimme minigolfia. tuloksena yksi hole-in-one ja yksi 25 lyönnin reikä. radan jälkeen köllöttelimme varjossa nurmikolla.

nyt keittelen kahvia ja vietän omaa tovia. kaiken keskellä iloitsen tästä lomasta. irtiotto toimii siitäkin huolimatta, ettei sellaista suunniteltu. iloitsen lapsista, joiden touhuja on aikaa katsella.

seuraavaksi kämpälle. sieltä on yhteislähtö rannalle.


klo 22.21:

rannalla uitiin, juostiin, kiivettiin, pyörittiin, poljettiin joutsenveneellä, lykittiin vaunuja, soitettiin puhelua, syötiin keksejä, yy em es, yy em es.

illalliseksi oli kananfileitä ja kesäperunoita. fileet grillasin. leiriruoanlaitto on kärsivällisen puuhaa. lopulta söimmekin.

otimme poikien kesken jälleen iltasuihkun. kiersimme receptionin kautta. huomenna menemme messuille, sinne vie vene. elia piirteli post-it-lapulle kukkakedon, josta henkilökunnan edustajat pitivät niin paljon, että kertoivat huomisen sään (aurinkoista) ja lahjoivat tulevan taiteilijan (heidän nimityksensä) puuhakirjoilla ja kynällä.

iloinen ilta.


klo 19.05:

keittiötilassa on vanhojen, rikkinäisten pelien huone. elia on pöytäjalkapallon kimpussa. pallo puuttuu, samoin osa pelaajista. ei näytä haittaavan.

perunat ovat uudessa kattilassa. vesi kiehuu pian. on oikein kokata itse ruoka leirintäalueella. se sopii kuvaa. kesäruokaa.

nyt lähdemme. poika tahtoo pomppia. toivottavasti kukaa ei vie pottujamme.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Johda sinä meitä

Saarna 10.8.2025 Totuus ja harha Job. 28:7-15,23-28; 1. Joh. 4:1-6; Matt. 7:15-23 Virsi 484, Totuuden Henki, on laitettu virsikirjassa luokkaan ”Koulu ja opiskelu”. Siinä on hyviä rukouksia ja pyyntöjä oppilaille ja opettajille lukuvuoden alussa ja sen aikana. Koulussa opetellaan tärkeitä taitoja elämää varten, mm. erottamaan oikea tieto väärästä tiedosta. Opetellaan ajattelemaan itse, jotta voisi tehdä elämässä oikeita valintoja. Eikä se oppiminen jää koulunpenkille. Koko elämä on oppimista ja kasvua. Siksi on mahtavaa, että Totuuden Henki johtaa meitä etsiessämme ja kulkiessamme elämän teitä. Hän ohjaa työtämme ja tekemisiämme, hän siunaa tietomme ja ymmärryksemme. Auttaa näkemään Luojan käsialan elämämme asioissa. Ja johdattaa rakkauden tuojan, Kristuksen luokse. Ja se on hyvä. Sillä juuri Kristus on tiemme, valo sydäntemme, toivomme ainut, pyhä totuutemme. Kun joudumme risteykseen tällä elämän koulutiellä, valintojen eteen ja kyselemme oikeaa ja väärää, yritämme erottaa totuud...

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. O...

Kasvun ihme ja kipu

Saarna 28.9.2025 Maaseutuväen kirkkopyhä Jumalan huolenpito Ps. 127:1-2; Gal. 6:2-10; Matt. 6: 25-34 Kuinka moni on joskus ollut perunannostossa? Kun olin pikkupoika, meilläkin nostettiin näihin aikoihin perunat maasta. Isä ajoi traktorilla ja perunat lentelivät villisti nostolaitteen perässä. Niitä sitten kerättiin pieniin ja suuriin ämpäreihin. Vaikka aikuisilla oli ehkä huoli siitä, että ehditäänhän kaikki perunat saada talteen ajallaan, ei lapsella ollut mitään murheita. Oli mukavaa, kun oli talkooväkeä paikalla, oli jotain hyvää evästä, kun kahviteltiin, ja hauska oli myös istua peräkärryssä perunoiden seassa. Ja ehkä on niin, ettei aikuistenkaan tarvinnut murehtia perunoiden kasvattamisesta. Kun oli keväällä laittanut mukulat multiin, sai kesän katsella, kuinka varret nousivat maasta. Sitä saatiin korjata, mitä oltiin kylvetty. Riitti, kun luotti kasvun ihmeeseen, riittävään lämpöön ja sateeseen, Jumalan huolenpitoon. Turhaan näkevät viljelijät vaivaa, jos ei Jumala anna vettä...