Siirry pääsisältöön

autoista ja miehistä

tänään oli auton päivä. heräsimme pakkasaamuun, pihalla autojen ikkunat olivat umpikuurassa. joitakin päiviä ilmassa harhaillut ajatus renkaiden vaihtamisesta oli pantava käytäntöön.

aloitin noutamalla manuaalin hansikaslokerosta. nostin sen hyllyn päälle, jotta elia ei innostuisi. siitäkin. virhe. se ei saanut silmäystäkään ennen kuin olin jo ulkona tavaratilan kimpussa, saattelemassa perhettä kerhoon ja tonkimassa esiin välineitä. tunkkia, rengasavainta jne. ei löytynyt. mutteri, jonka kimppuun halusin päästä (vinssi), tarvitsi avaimen. sen lainasi naapuri, joka tutki lämmitystolpan säätöjä. kiersin mutterin auki asti. katsoin auton alle. vararengas! mukana tuli tunkki. mutta millä pölyn kyllästämä rengas takaisin alle? manuaali kertoi. pari tuntia myöhemmin.

palasin sisälle. etsin bilteman kuvaston ja sieltä lämmittimen johdon ja ristikkoavaimen. tein jo lähtöä ostoksille, kun tajusin manuaalin. se näytti rengasavaimen löytyvän verhoilusta. löysin. sitten verkkarit ylle ja uroon uhoa uhkuen ulos.

renkaiden vaihtaminen oli vapauttava kokemus. miehekäs puuhastelu auttoi purkamaan viime päivien uupumista elian kiukutteluun. nukahtamiset ovat olleet hirviöitä. viimeksi 42 minuuttia. aamut ovat olleet aikaisia. eilen klo 5.48. muuten olen nauttinut meidän poikien yhteisestä ajasta, jota olemme saaneet reilusti jakaa. uusin innostuksemme on kolikoiden keräilemine. ostimme kansionkin. siellä on jo suomen, ruotsin, norjan, tanskan ja amerikan rahoja. niitä hän silmät tuikkien esittelee äidille.

tänäänkin kävimme miesten kesken miesten asioilla. autotarvikeliikkeissä. biltemasta ei johtoa löytynyt, vaihdoimme motonetiin. katselimme työkaluja. elia naureskeli sanalle vatupassi. ostimme myös taskulampun ja uuden palapelin, joka vielä automatkan oli kiva mutta kotona synnytti kiukunpuuskan, kun lentokala ei suostunut asettumaan koloonsa.

näin isänpäivän alla mietin, mitä haluan pojalleni opettaa. kyllä, aion neuvoa hänelle, miten renkaat vaihdetaan, ja että se on miehen työ. mutta myös sen, että tunteiden näyttäminen on (miehellekin) jees, jopa must. kiukun, innon, kyllästymisen, ihmetyksen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tähti antaa tehtävän

Saarna loppiaisena 6.1.2026 Jes. 49:5-7; Kol. 1:24-27; Matt. 2:12 Rakkaat ystävät. Niin kuin tietäjät, mekin olemme matkalla. Omassa elämässämme, mielessämme, kristittyinä, suhteessa itseemme, toisiimme ja Jumalaan. Loppiaisena olemme joulun lopussa mutta samaan aikaan uuden vuoden alussa. Me kuljemme Betlehemiin katsomaan joulun lasta, me lähdemme liikkeelle, me saavumme yhteen, me palaamme samaa tai toista tietä takaisin kotiin.   Vuoden alussa saattaa olla monenlaisia suunnitelmia, lupauksia, aikeita, tavoitteita. Elämän taipaleella, työssä, harrastuksissa, myös kristittynä, myös yhteisönä. Mikä ikinä se oman elämän suunnitelma tai tavoite onkin, rohkenen näin loppiaisena ehdottaa, entä jos kulkisimme niitä kohti tietäjien tavoin, seuraten Jeesusta, tai seuraten merkkejä siitä, mistä Jeesus löytyy. Tietäjillä oli suunnitelma. Suunnitelmalla oli suunta. Suuntana oli vastasyntynyt kuningas, jonka he tahtoivat ottaa vastaan. He kulkivat matkan päästäkseen päämäärään. Oli tehtä...

Niin kuin äiti lastansa - äitienpäivän saarna

Saarna äitienpäivänä 12.5.2012 6. sunn untai pääsiäisestä, Pyhän Hengen o dotus   Jes. 44:1-5; Room. 8:12-17; Joh. 15:26-16:4 Millaisia odotuksia sinulla on Jumalan suhteen? Odotatko tai toivotko jotain omaan elämääsi vai läheistesi elämään? Vai odotatko Jumalalta mitään? Millaisia ajatuksia odottaminen sinussa herättää? Odotatko toiveikkaasti vai onko mukana pelkoa? Äitienpäivään ajatukset odottamisesta sopivat. Helposti tulevat mieleen erilaiset odottamiset. Ne tilanteet, kun äiti on istunut lapsen kanssa lääkärin odotusaulassa, tai kun äiti on odottanut lastaan illalla kotiin. Sellainen odotus on täynnä huolta ja välittämistä. Taivaan Isä, katso tämän lapsen puoleen. Sellainen on monen äidin rukous. Ja tietysti äitiyteen kuuluu se lapsen syntymän odotus. Odotusaika, johon liittyy monenlaisia kysymyksiä. Toiveita ja pelkoja. Haluan siksi jakaa kanssasi erään kertomuksen, joka pohtii tätä syntymän odotusta hieman eri näkökulmasta, lapsen silmin. O...

Kuka tahansa kelpaa

Saarna 2.11.2025 Jeesuksen lähettiläät - Jer. 1:4-10; Matt.22:1-14 Rippikoulustartti Kuinka moni on ollut tilanteessa, että joku on pyytänyt sinua viemään roskapussin ulos? Kuinka moni on joskus vienyt roskapussin ulos? Entä kuinka moni on joskus nähnyt sellaisen videon, siis niin hyvän videon, että on ollut ihan pakko lähettää se eteenpäin? Kuinka moni on joskus saanut kaverilta jonkin sellaisen hauskan videon? Nämä kysymykset liittyy siihen, kun mietin, mistä tämän päivän raamatunteksteissä on oikeastaan kyse. Ekana siitä, että kenet Jeesus lähettää, kenelle Jeesus antaa tehtävän. Toiseksi siitä, kenelle Jumalan kutsu on tarkoitettu, kenelle Jumalan viesti on tarkoitettu? Toisin sanoen, kuka kelpaa tehtävään, kuka kelpaa Jumalan juhliin? Jeremia tuumasi heti, että hän nyt ei ainakaan kelpaa. Hän on liian nuori eikä hän osaa, ei hänestä ole siihen. Helppo oli keksiä perusteita. Myös monet häävieraat tuossa Jeesuksen vertauksessa keksivät muuta tekemistä. Pitää käydä kaupoilla ja p...