Siirry pääsisältöön

pyörälenkki

tulin kotiin. ehdin vaihtaa ylleni räikeän punaiset shortsit, kun jo perheeni saapui järkyttymään pöksyjä. olivat ostamassa sadeasua pikkusammakolle, joka lätäköistä pitää. ostivat.

lähdimme siitä kypäröinemme polkemaan, sillä ulos oli vielä päästävä. ajoimme tutun lenkin. ensin suuntasimme koskelle, joka oli kasvanut. sade antaa luonnolle kasvua. elia säntäili sinne tänne, mutta vaaratilanteilta vältyttiin.

siitä hurautimme siirtolapuutarhan toiselle puolelle, mätäjoen ylityspaikalle golf-kentän luona. se on ankkapaikka. paikalle olivat ajaneet maijallaan myös poliisit. kysyin, onko tilanne päällä, luulleen, että maassa lepäsi sammunut. sammunut ta ei, tien laidassa makasi eläin, peuranvasa arvatakseni. emme jääneet seuraamaan miesten mietiskelyä siitä, mitä pitäisi tehdä.

sen sijaan ajoimme sillan yli ja parkkeerasimme tuttuun tapaan tuttuun kohtaan. nostin elian alas ja hän totutusti säntäsi rinnettä alas joenrantaa päin. siellä ankat uivat sankoin joukoin. tämän kevään/kesän pesue. pienet uteliaat olivat kohdata, kun elian oli vaikea pysyä aloillaan poikasia rauhallisesti katsomassa. nuo puolestaan nälkänsä perässä räpiköivät maalle miltei naukkaamaan poikaani varpaasta.

siitä ajoimme vielä pajamäen laitaman leikkipuistoon, jossa elia tuhosi kaikki hiekkalaatikkoon rakennetut kakut.

tullessamme pyörävaraston ovelle luimme käskyn käydä vielä ostamassa jauhoja. äiti ei saa kastiketta valmiiksi. tämä oli ajelumme ainoa reittimuutos, -lisä. mutta vaikka ajaisimme kolmen pysähdyksen taktiikkaamme kuinka paljon tahansa, en usko kyllästyvämme. meillä on kivaa. luonto täällä helsingin laidallakin elää ja yllättää. sitäpaitsi, täällä ei ole niin kauheasti ötököitä!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Johda sinä meitä

Saarna 10.8.2025 Totuus ja harha Job. 28:7-15,23-28; 1. Joh. 4:1-6; Matt. 7:15-23 Virsi 484, Totuuden Henki, on laitettu virsikirjassa luokkaan ”Koulu ja opiskelu”. Siinä on hyviä rukouksia ja pyyntöjä oppilaille ja opettajille lukuvuoden alussa ja sen aikana. Koulussa opetellaan tärkeitä taitoja elämää varten, mm. erottamaan oikea tieto väärästä tiedosta. Opetellaan ajattelemaan itse, jotta voisi tehdä elämässä oikeita valintoja. Eikä se oppiminen jää koulunpenkille. Koko elämä on oppimista ja kasvua. Siksi on mahtavaa, että Totuuden Henki johtaa meitä etsiessämme ja kulkiessamme elämän teitä. Hän ohjaa työtämme ja tekemisiämme, hän siunaa tietomme ja ymmärryksemme. Auttaa näkemään Luojan käsialan elämämme asioissa. Ja johdattaa rakkauden tuojan, Kristuksen luokse. Ja se on hyvä. Sillä juuri Kristus on tiemme, valo sydäntemme, toivomme ainut, pyhä totuutemme. Kun joudumme risteykseen tällä elämän koulutiellä, valintojen eteen ja kyselemme oikeaa ja väärää, yritämme erottaa totuud...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kasvun ihme ja kipu

Saarna 28.9.2025 Maaseutuväen kirkkopyhä Jumalan huolenpito Ps. 127:1-2; Gal. 6:2-10; Matt. 6: 25-34 Kuinka moni on joskus ollut perunannostossa? Kun olin pikkupoika, meilläkin nostettiin näihin aikoihin perunat maasta. Isä ajoi traktorilla ja perunat lentelivät villisti nostolaitteen perässä. Niitä sitten kerättiin pieniin ja suuriin ämpäreihin. Vaikka aikuisilla oli ehkä huoli siitä, että ehditäänhän kaikki perunat saada talteen ajallaan, ei lapsella ollut mitään murheita. Oli mukavaa, kun oli talkooväkeä paikalla, oli jotain hyvää evästä, kun kahviteltiin, ja hauska oli myös istua peräkärryssä perunoiden seassa. Ja ehkä on niin, ettei aikuistenkaan tarvinnut murehtia perunoiden kasvattamisesta. Kun oli keväällä laittanut mukulat multiin, sai kesän katsella, kuinka varret nousivat maasta. Sitä saatiin korjata, mitä oltiin kylvetty. Riitti, kun luotti kasvun ihmeeseen, riittävään lämpöön ja sateeseen, Jumalan huolenpitoon. Turhaan näkevät viljelijät vaivaa, jos ei Jumala anna vettä...
1 kommentti
Lue lisää

Tähti antaa tehtävän

Saarna loppiaisena 6.1.2026 Jes. 49:5-7; Kol. 1:24-27; Matt. 2:12 Rakkaat ystävät. Niin kuin tietäjät, mekin olemme matkalla. Omassa elämässämme, mielessämme, kristittyinä, suhteessa itseemme, toisiimme ja Jumalaan. Loppiaisena olemme joulun lopussa mutta samaan aikaan uuden vuoden alussa. Me kuljemme Betlehemiin katsomaan joulun lasta, me lähdemme liikkeelle, me saavumme yhteen, me palaamme samaa tai toista tietä takaisin kotiin.   Vuoden alussa saattaa olla monenlaisia suunnitelmia, lupauksia, aikeita, tavoitteita. Elämän taipaleella, työssä, harrastuksissa, myös kristittynä, myös yhteisönä. Mikä ikinä se oman elämän suunnitelma tai tavoite onkin, rohkenen näin loppiaisena ehdottaa, entä jos kulkisimme niitä kohti tietäjien tavoin, seuraten Jeesusta, tai seuraten merkkejä siitä, mistä Jeesus löytyy. Tietäjillä oli suunnitelma. Suunnitelmalla oli suunta. Suuntana oli vastasyntynyt kuningas, jonka he tahtoivat ottaa vastaan. He kulkivat matkan päästäkseen päämäärään. Oli tehtä...
2 kommenttia
Lue lisää