Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Jouluna 2017

Sinä jouluna oli yöllä paimenia ulkona. Ihan yllättäen ja valmistautumatta heille ilmoitettiin, että nyt on joulu. Oli aivan pimeää ja naps, taivas välähti valoa täyteen. Mahtoi säikähdyttää. Me sen sijaan osaamme jo varautua. Kalenterin luukuista osaamme laskea 24:ään ja hyvissä ajoin alamme varustautua joulua varten. Ja hyvä niin. Jeesuksen synttäreitä on syytä juhlia ihan olan takaa. Mutta me käymme joulun viettohon niin monin miettehin. Toisesta on ihana laittaa joulua. Ripustella koristeita, viritellä valoja, suunnitella pöydän antimia. Saa läheisiä kylään tai saa olla ihan omalla porukalla. Toinen taas saattaa kärsiä suorituspaineista. Kinkun kuorrutus palaa karrelle, rosolli unohtuu hankkia ja kuusikin on tyvestä kiero ja latvasta vino. Että vaikka kuinka valmistautuu, voi olo olla kuin kedolla äimistyneellä paimenella, että häh, nytkö se joulu jo tuli. Ehkä joulu löytyy välimaastosta. Jouluun satsataan, mutta on ihan ok, jos kaikki toiveet ja tavoitteet eivä

Uutta kohti!

Saarna 8.10.2017 Mark. 2: 18-22 Johanneksen opetuslapset ja fariseukset paastosivat. Jeesukselta tultiin kysymään: ”Miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa, kun kerran Johanneksen opetuslapset ja fariseusten opetuslapset paastoavat?” Jeesus vastasi: ”Eivät kai häävieraat voi paastota silloin, kun sulhanen vielä on heidän kanssaan! Niin kauan kuin sulhanen on heidän joukossaan, he eivät voi paastota. Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen on poissa, ja silloin, sinä päivänä he paastoavat. Ei kukaan ompele kutistamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan viittaan. Silloinhan vanha vaate repeää uuden paikan vierestä ja reikä on entistä pahempi. Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin leileihin. Silloinhan viini rikkoo ne ja sekä viini että leilit menevät hukkaan. Ei, uusi viini on laskettava uusiin leileihin.” Tule mukaan ja kulje kanssani. Tule mukaan, sillä yksin en uskalla. Minun takanani lojuu tuttu maisema, mutta edessäni reitti on tuntematon. Jos tästä risteyksestä ta

Juoksujalkamies

Saarna riparin 113 konfirmaatiossa 23.7.2017 Nuoret antoivat evankeliumikertomukselle nimen "Juoksujalkamies". Se on kelpo nimi. Kelpo oli riparikin. Kelpo on myös olo konfirmaatiopäivän iltana, loman kynnyksellä. Olen kuukauden lomalla ja palaan töihin uusissa haasteissa uudessa tehtävässä. Kokeilen, millaista on kasvatuksen papin sijaisuus. Ilolla ja innolla - ehkä myös juoksujalkaa! - lomaa ja uutta kohti. +++ Mark. 10:17-27 Minkä perässä sinä juokset? Riparilla tuli juostua monen asian perässä. Itse juoksin lenkillä pari kertaa itseäni liian paljon nopeampien nuorten perässä. Teki tiukkaa pysyä vauhdissa mukana. Nuoret juoksivat ryhmäkilpailuissa. Juostiin koripallon perässä. Juostiin sateessa numeroitujen tehtävälappujen perässä. Ja samalla juostiin hyvän yhteishengen ja tutustumisen takia, juostiin lähemmäksi toista ihmistä. On monia syitä juosta elämänsä läpi. Sitä voi juosta terveyden perässä, treenata ihan hulluna, jotta pysyisi kuosissa. Sitten voi juosta rahan ta

Tuhlaajapojan mantelitumake (päivän saarna vol. 2)

Konfirmaatio 2.7.2017 klo 14 Taulumäen kirkko  VIRO 9952 SAARNA Riparilla oppii monenlaista. Minä opin, että on hyvä silittää kaveria käsivarresta. Sillä tavoin voi nimittäin lähettää viestejä aivoissamme olevalle mantelitumakkeelle, että kaikki on hyvin, olet turvassa, pelko pois, kaikki järjestyy. Voitaisiinkin nyt lisätä vieruskaverin hyvinvointia ja silittää häntä hetki. Jos ei halua silittää niin halaus ajaa saman asian.   Tai voi silittää itseäänkin. Viesti menee perille. Kaikki on hyvin, olen tässä lähellä, ei ole mitään hätää, vaikka pappi aloittikin juuri saarnan. Eikä meillä ollut mitään hätää riparillakaan. Jokainen sai olla oma itsensä. Oltiin hyvässä hoidossa. Ruokaa riitti. Saatiin uusia kavereita. Nähtiin uusia paikkoja. Vaikka vähän meinasi joitakin pelottaa Suur Munamäelle eli Baltian korkeimpaan kohtaan pystytetyssä näkötornissa. Näiden nuorten kanssa oli hyvä olla yhdessä, oli hyvä oppia elämästä, oli hyvä oppia Jumalasta. Siitä, millainen Jumala o

Kun jotain avataan, voi jotain tapahtua

TAIDERIPARIN KONFIRMAATIO 2.7.2017 klo 10 Taulumäen kirkko Toukokuussa sain puhelun. Tarvittiin saarnaaja konfirmaatioon, jonka ripariryhmälle ei ollut vielä omaa pappiakaan tiedossa. Saarnaaja piti kuitenkin saada sovittua, sillä konfirmaatiomessu radioitaisiin. Suostuin. Tänään sain sitten olla kahdessa iloisessa juhlassa, joiden ilosta vastasivat nuoret itse. Ensimmäinen oli radiojumalanpalvelus, toinen oman ryhmän konfirmaatio. Molemmista jäi hurjan hyvä mieli. Sellainen, että kun uskalletaan olla aitoja ja olennaisen äärellä, päästään kauas. Tai lähelle. Ytimeen. Luuk. 15: 11-32 Jeesus sanoi:     ”Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Nuorempi heistä sanoi isälleen: ’Isä, anna minulle osuuteni omaisuudestasi.’ Isä jakoi omaisuutensa poikien kesken. Jo muutaman päivän päästä nuorempi kokosi kaikki varansa ja lähti kauas vieraille maille. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen holtitonta elämää. Kun hän oli pannut kaiken menemään, siihen maahan tuli ankara nälänhätä

Aarre on löydettävissä

Tänä sunnuntaina saarnasin Tartossa. Olemme täällä päin riparilla. Kirkossa oli reilut 30 seurakuntalaista, me tuotiin 28 lisää. Saarnan jälkeen nuoret lauloivat Juha Tapion Väsyneet maan. Joku huomasi vanhan naisen kyynelehtivän. Saarna Tarton Jaanin kirkossa 18.6.2017 Katoavat ja katoamattomat aarteet Matt. 13:44-46 Jeesus sanoi:  ”Taivasten valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre. Kun mies löysi sen, hän peitti sen uudelleen maahan, ja sitten hän iloissaan myi kaiken minkä omisti ja osti sen pellon.  Taivasten valtakunta on myös tällainen. Kauppias etsi kauniita helmiä. Kun hän löysi yhden kallisarvoisen helmen, hän myi kaiken minkä omisti ja osti sen.” Rakkaat ystävät, hyvät tartolaiset. Terveiset Jyväskylästä, Suomesta. Olemme saaneet rippikouluryhmän kanssa viettää leiriä kauniissa maassanne. Täällä näemme, kuinka Jumala antaa meille monenlaista hyvää. Olemme löytäneet monia asioita. Olemme löytäneet vieraanvaraisuutta, uusia kokemuksia luonnon keskellä, uusia ys

Kolmiot ja naamiot ja mitä näitä onkaan, että ymmärtäisi paremmin

Saarna Pyhän Kolminaisuuden päivänä 11.6.2017 Salattu Jumala Saarn. 8: 16-17; Ef. 4: 1-6; Joh. 15: 1-10 ”Vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä. Ja vaikka viisas väittäisikin ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärrä.” Saarnaajan oivallus osuu tähän päivään kuin nenä päähän. Jumalan kanssa ymmärtäminen ja käsittäminen menee ponnisteluista huolimatta helposti pään rapsutteluksi. Sanan ymmärtäminen taustalla on sana ympäri. Ymmärtäminen on ympäri kulkemista, asian kiertämistä ja katselua eri näkökulmista. Sitä paremmin ymmärtää, mitä enemmän jaksaa tarkastella eri suunnilta. Sanan käsittäminen taustalla on puolestaan kädet. Käsittäminen on sitä, että tartutaan asiasta kiinni, otetaan se käsiinsä ja tutkitaan ja hypistellään vähän lähemmin. Mutta Jumalaa ei voi sillä tavalla ymmärtää tai käsittää. Emme voi kulkea Jumalan ympäri. Emme voi pyöritellä Jumalaa käsissämme. Hän on liian suuri sellaiseen. Ennemminkin Jumala ympäröi meitä, hä